Teknologiateollisuus: yhteisöveron alennus ei riitä…

Tarvitaan valtion tukirahoja. Mistähän ne saadaan?

Ensin toistetiin samaa mantraa. Mitä pienemmät ovat työnantajan kulut, sitä useampi työllistyy. Kaikki verot ja maksut poistamalla kokonaan päästäisiin varmaan äärettömään työllisyyteen, vai kuinka?

Saattaa olla, että Reaganin talouspolitiikka ainakin jossain mitassa toimi. Apua saattoivat antaa suhdanteet sekä se, että Reagan loi amerikkalaisiin uskoa Vietnamin sodan ja Watergate-skandaalin jälkeen. En tiedä, onko meillä Suomessa Kataisessa ja Urpilaisessa aivan samaa karismaa.
Lisäksi eräitä konkreettisia kysymyksiä:
– Väestön ikärakenne merkitsee ylipäänsä vähempiä työtekijöitä, joita yhä enemmän tarvitaan hoiva-aloilla. Uskooko joku eläkeläisten innostuvan yrittäjiksi veroalennuksella?
– Esim. Osmo Soininvaarakin on valitellut 30-vuotiaitten eläkeläisten runsautta ja eläkkeelle pääsyn liiallista helppoutta. Innostuvatko nämä eläkeläiset yrittäjyyteen veroalennuksin?
– Suomessa lienee puoli miljoonaa alkoholin suurkuluttajaa. Lopettavatko nämä juomisen veroalennuksiin?
– Innostuvatko lopetettujen kuntien kunnanjohtajat yms. taatusti tarpeettomat byrokraatit jättämään vaivattoman ”työnsä” sekä varman kuukausipalkkansa ja ryhtyvän yrittäjiksi veronalennuksin?
Yrittäjyyden puolesta puhuvat kuukausipalkkaa nostavat ihmiset, joitten ajatus ei näytä kulkevan veroratkaisujen ulkopuolelle. Tarjoan itse konkreettisempia vastauksia.
– Ainoita järkeviä asioita, mitä yo:ssa aikoinaan opin, oli taloustieteen proffan (varmaan kovin epätieteellinen) lausahdus kulttuurieroista. Kun USA:ssa naapurilla on uusi auto, se siellä on kannuste hankkia samanlainen, kun sosialismin ratkaisu (luento pidettiin 1980-luvulla) on ottaa auto pois. Kumpi järjestelmä mahtaa Suomessa olla läheisempi noin niinkuin käytännössä?
– Itse pidän suomalaisia teknisesti lahjakkaina, jahka aihealue annetaan valmiiksi, mutta vain sillä edellytyksellä. Metsäteollisuus syntyi Suomessa ulkomaisten vaikutteiden ja suorastaan ulkomaisten yrittäjien voimin. Metalli- ja etenkin laivanrakennusteollisuus laajeni suuresti sotakorvausten takia.
– Koulun faktisessa asennekasvatuksessa on vikaa. Kukaan ei suoraan sano sellaista ihmistä “huonoksi”, joka tekee käsillään jotain hyödyllistä. Kukaan ei liioin suoraan sano, että elämän perimmäinen tarkoitus on päästä tyhjän pantiksi virastoon. Hienovaraisempikin lähestyminen, indirect approach, riittää.
Opettaja kertoo Pekasta, jolta koulu jäi kesken. Nyt Pekka on töissä “jossain rakennuksilla”. Toisaalta Pia-Sofia oli koulun ylpeys, kuuden ällän tyttö. Pia-Sofia teki kehutun väitöskirjan, jossa todistetaan, että 7. kerroksessa asuvat käyttävät enemmän hissiä kuin 1. kerroksessa asuvat. Tilastot laskettiin oikein tietokoneella. Nykyään Pia-Sofia on “hyvässä virassa” virastossa.
Kyllä asennekasvatus menee perille tällaisten esimerkkien avulla. Opettaja on virkamies ja sen takia hän jopa tiedostamatta samastuu virkamiehiin.

4 thoughts on “Teknologiateollisuus: yhteisöveron alennus ei riitä…

  1. >Kaikki verot ja maksut

    >Kaikki verot ja maksut poistamalla kokonaan päästäisiin varmaan äärettömään työllisyyteen, vai kuinka?

    Ei varmaan äärettömään työllisyyteen, mutta itseasiassa oli naurettavaa kuinka monimutkaisilla rakennelmilla osinkoveropäätöksessä yritettiin kannustaa työllistämiseen. Paljon parempi täsmäratkaisu työllistämisen lisäämiseksi olisi, että valtio maksaisi sivukulut eli sivutkulut poistettaisiin. Silloin työllistämiskannuste menisi tismalleen niille jotka työllistävät ja vain heille. Veikkaan, että tälläinen työllistämisratkaisu ei kelpaa työväelle, koska se lisäisi työllistämistä niin paljon, että alkaa jo sattua.

    >- Suomessa lienee puoli miljoonaa alkoholin suurkuluttajaa. Lopettavatko nämä juomisen veroalennuksiin?

    Ei ainakaan alkoholiveronalennukseen.

     

     

     

    1. Verojen ohjaava vaikutus

      Verojen ohjaavaan vaikutukseen uskotaan aivan liikaa. Jos viina- ja tupakkavero ohjaisi voimakkaasti käyttäytymistä, niin kukaan ei enää Suomessa ryyppäisi eikä polttaisi tupakkaa. Kaikki olisivat vain työttömänä harrastamassa kuntien tukemia pallopelejä. Kukaan ei myöskään lottaisi, koska eihän kukaan noin älyttömästi verotettuun arpaisiin osallistuisi. Poliitikkoja kun kuuntelee niin koko maan ongelmat ovat vain ja ainoastaan tulonjako-ongelma.

      1. Saman vaikutelman

        saa kuuntelemalla kansalaisia. Kansalaiset tuntuvat käyttävän valtavasti energiaa tulonjako-ongelmaan muunmuassa verosuunnittelun muodossa, (pahimmillaan päätoimisena) raha-anomusten ja niiden liitteiden rustaamisena (Kelalle, ELYlle, Kunnalle, yms instasseille) ja oman asian lobbaamiseen nettipalstoilla.

         

  2. Monimutkaista on

    Useammassa kommentissa on moitittu järjestelmän monimutkaisuutta. Allekirjoitan sen toki täysin. Menojen karsimisen lisäksi tarvitsisimme säädösten karsimista ja varmaan myös asennemuokkausta siinä, ettei "tukiosan lisäosan jatko-osan varaosan" pieneneminen saisi olla työllistymisen "este".

    Edelleen verotus on niin monimutkaista, että kun sitä ei tavallinen tallaajakaan ymmärrä, ei sitä päättäjiltä ainakaan voi edellyttäädevil

    Tukiverkon monimutkaisuudesta http://www.piksu.net/artikkeli/%E2%80%9Cei-terve-kroppa-ty%C3%B6t%C3%A4-kaipaa%E2%80%9D

Comments are closed.

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten