Tilastokeskuksessa syntyy hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen tarvittava tieto

Tavan, jolla (tieteellinen) totuus syntyy, määrittelee yliopistolaitos. Yhteiskuntatieteiden kohdalla totuudeksi muotoutuvan sisällön tuottavat tilastoja tuottavat instituutiot: Tilastokeskus, Etla, EK, PTT, Metla, Suomen Pankki, Kuluttajatutkimus….. Suomessa yhteiskunnallinen totuus on ollut laadukasta, avointa ja vapaasti levitettävää. Viimeisen kahden vuosikymmenen ripeä kehitys on rakentunut tälle tiedon avoimelle saatavuudelle.

Yhteiskunnallinen totuus ei ole arvovapaata

Totuus ei ole aivan arvovapaata – siinä on tendenssi, joka yhteiskuntatieteiden kohdalla liittyy siihen, mitä me haluamme olla.  Suomessa tuo tendenssi on ollut hyvinvointi ja kiitos tuon tendenssin me olemme tällä hetkellä maailman toiseksi onnellisinta kansaa, jonka identiteetti on vahva.

Hyvinvointiyhteiskunta on tilastotiedon eräs arvopäämäärä

Ja tuo tendenssi näkyi myös Tilastokeskuksen 7.3 järjestämässä seminaarissa (pj. Riitta Harala, avaus Hilkka Vihavainen), jossa pohdittiin talouteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä sekä hyvinvoinnin mittaamisen mahdollisuuksia ja ristiriitaisuuksia: 

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? (pdf, 396 kt, 14 s)
yliaktuaari Olli Savela, Tilastokeskus

Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot (pdf, 261 kt, 23 s)
tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén, Tilastokeskus

Tavan, jolla (tieteellinen) totuus syntyy, määrittelee yliopistolaitos. Yhteiskuntatieteiden kohdalla totuudeksi muotoutuvan sisällön tuottavat tilastoja tuottavat instituutiot: Tilastokeskus, Etla, EK, PTT, Metla, Suomen Pankki, Kuluttajatutkimus….. Suomessa yhteiskunnallinen totuus on ollut laadukasta, avointa ja vapaasti levitettävää. Viimeisen kahden vuosikymmenen ripeä kehitys on rakentunut tälle tiedon avoimelle saatavuudelle.

Yhteiskunnallinen totuus ei ole arvovapaata

Totuus ei ole aivan arvovapaata – siinä on tendenssi, joka yhteiskuntatieteiden kohdalla liittyy siihen, mitä me haluamme olla.  Suomessa tuo tendenssi on ollut hyvinvointi ja kiitos tuon tendenssin me olemme tällä hetkellä maailman toiseksi onnellisinta kansaa, jonka identiteetti on vahva.

Hyvinvointiyhteiskunta on tilastotiedon eräs arvopäämäärä

Ja tuo tendenssi näkyi myös Tilastokeskuksen 7.3 järjestämässä seminaarissa (pj. Riitta Harala, avaus Hilkka Vihavainen), jossa pohdittiin talouteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä sekä hyvinvoinnin mittaamisen mahdollisuuksia ja ristiriitaisuuksia: 

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? (pdf, 396 kt, 14 s)
yliaktuaari Olli Savela, Tilastokeskus

Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot (pdf, 261 kt, 23 s)
tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén, Tilastokeskus

Hyvinvointi ja sen mittaaminen – mistä ja miten tietoa? (pdf, 136 kt, 8 s)
tutkimuspäällikkö Anu Raijas, Kuluttajatutkimuskeskus

Miten EU:ssa mitataan hyvinvointia nyt ja miten tulevaisuudessa? (pdf, 242 kt ,24 s)
erikoistutkija Hannele Sauli, Tilastokeskus

Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin välinen suhde
(pdf, 113 kt, 18 s)
erikoistutkija Marie Reijo, Tilastokeskus

Kun mikään ei riitä – vai riittäisikö jo? (pdf, 320 kt, 16 s)
professori Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto

Tarvitaan mittareita, jotka valottavat hyvinvointia eri näkökulmista

Kaikkien esitysten lävitse kulkeva punainen lanka oli se, miten me koemme taloudellisen hyvinvointimme, miten onnellisuus syntyy ja mitä voidaan mitata ja miten kannattaa mitata. Selvästikin BKT:n tärkeys mittarina on horjumassa erityisesti suomalaisen yhteiskunnan kehittämissuunnista vastaavien joukossa. Muut paremmat mittarit voittavat alaa. Yllä olevissa esityksissä oli monia tärkeitä hyvinvoinnin osa-alueiden mittareita sekä kokoamamittareita, jotka yhdistävät erilaisia hyvinvoinnin tekijöitä kuten:

  • Human development index (HDI / YK
  • Index of economic welfare (ISEW)  / Jukka Hoffren 2001
  • Genuine Progres Indicator (GPI) /  Hanna Rättö 2008
  • Sustainable Society Index (SSI) / Elina Kekkonen 2010
  • Genuine Savings (GS) / Inka Lemmetyinen (tulossa 2011)

Related Posts

Yhteiskunta

Suomalaiset haluavat EVA:n mukaan julkisten menojen välitöntä leikkaamista

Lähes kolme neljästä suomalaisesta (72 %) haluaa jatkaa julkisen talouden sopeuttamista heti kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Menoleikkauksia kannattaa 61 prosenttia suomalaisista, kun taas veronkiristyksiä kannattaa

Sijoittaminen

Uusia piirteitä osakevalinnassa

https://piksu.net/sepon-screener/

Olen kehitellyt osakevalintatyökalua. Uutena toimintona Companion Screeners-osastossa on Trifecta Screener, joka yhdistää osinko-, laatu- ja tenbagger-skriinerien tiedot ja laskee yhteispisteet.

Dividend Compass-osastossa on osinkoennusteet kaikille 2026-2028.
Ne