Tullit vahingoittavat taloutta, mutta viiveellä
Tullien vaikutus pörssikursseihin ei ole suora ja yksinkertainen. Oheisessa kuvassa on USA:n, Britannian ja Ranskan keskimääräiset tullit sekä inflaatiokorjattu SP500 indeksi (sinisellä). Tulleilla ja pörssikursseilla on yhteys, mutta tullit vaikuttavat epäsuorasti, viiveellä eikä vaikutus ole aina samanlainen.
Tullien vaikutus talouteen on pitkäkestoista, mutta vaikutukset tulevat vasta pitkän viiveen jälkeen
Tulleja kauhistellaan, mutta lyhyen tähtäimen vaikutus on vähäistä. Tullit toki nostavat hintoja ja kansalaisten ostovoima pienenee, mutta vain näennäisesti. Tullit päätyvät valtion käyttöön, joka pystyy saamiensa lisätulojen turvin alentamaan veroja tai parantamaan sosiaaliturvaa. Näin raha pumpataan takaisin yhteiskuntaan ja ihmisille. Valtio on aina löytynyt rahalle hyvää käyttöä ja se tarkoittaa sitä, että nuo tullimaksut päätyvät kansalaisten ostovoimaksi.
Pidemmällä aikavälin vaikutukset ovat dramaattisempia ja vahvasti negatiivisia. Kansainvälinen kauppa ja kansainvälinen työnjako vähenee. Siirrytään kohti huoltovarmaa omavaraistaloutta, sotataloutta. Yritysten toimitusketjut katkeavat ja investointeja tehdään lähinnä sinne, missä ei ole korkeita tullimuureja. Talouskasvu ja loppujen lopuksi myös pörssikurssit kärsivät. Mutta vaikutukset propagoituvat hitaasti ja epäsuorasti. Tässä on syy siihen miksi tullien vaikutus pörssikursseihin on hidasta ja epäselkeää.
Iloinen 20-luku oli matalien tullien aikaansaannosta
- Tullit laskivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuoteen 1920 saakka. Tämä oli osaltaan luomassa iloisen 1920 luvun ja elintason nousun.
- 1930 luvun pörssiromahdus ei aiheutunut tulleista vaan 1920 luvun ylitsepursuavan toiveikkuuden aiheuttamasta pörssikuplasta. Mutta pörssiromahdus aiheutti konkurssiaallon ja pankkien kaatumisia. Hyvätkin yritykset joutuivat vaikeuksiin kun pankkipalvelut hävisivät. Valtiot (USA, Ranska, Britania,…) hoitivat tilannetta nostamalla tulleja ja maailmantalous joutui entistä pahempaan ahdinkoon ja siirrtyttiin kohti omavaraistaloudellista (sotataloudellista) yhteiskuntaa
- Tullit pääsääntöisesti laskivat vuodesta 1950 alkaen, maailmankauppa kasvoi, nähtiin ennennäkemättömän nopeaa talouskasvua ja pörssikurssien reaaliarvot samalla nousivat. Saavutettiin uudelleen 20-luvun elintaso.
Tullit ovat keino, jolla ohjataan yhteiskuntaa kohti huoltovarmuutta ja sotataloutta
Tullien vaikutus pörssikursseihin on monimutkainen ja moniselitteinen. Voiko sijoittaja siis jättää USA:n ympärille kasvavat tullimuurit vaille huomiota? Sellaista johtopäätöstä ei kannata tehdä. Tullimuurit eivät ole yhdentekeviä. Ne vahingoittavat taloutta ja kansainvälistä työnjakoa. Tullimuurit ovat osa varautumista ja omavaraisuuteen panostamista. Ne ovat keskinäisen epäluottamuksen ilmentämistä ja sotatalouteen siirtymistä.
Epäluottamuksen ilmapiirissä syntyy pahaa jälkeä
Kuvan sp 500 indeksi ei kerro koko totuutta; ne antavat liian positiivisen kuvan tullimuurien ja keskinäisen taloudellisen epäluottamuksen vaikutuksista. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttamat vahingot Venäjän, Suomen, Saksan, Ranskan, Turkin ja itäisen Euroopan pörssikursseihin olivat todella paljon dramaattisempia. Eikä toinen maailmansota kohdellut Saksan, Italian tai itäisen Euroopan pörssikursseja yhtään sen hellävaraisemmin. Epäluottamuksen ilmapiirissä syntyy pahaa jälkeä.
Image by Ivana Tomášková from Pixabay
”Epäluottamuksen ilmapiirissä syntyy pahaa jälkeä”.
Edelliseen toteamukseen on hyvä yhtyä.
Näin Euroopasta käsin on ollut kiinnostavaa todeta, kuinka jenkkihallinto on kääntänyt kelkkansa Eurooppaa ja Ukrainaa vastaan rajusti.
Tällainen ”paha linjaus” luultavasti saa palkkansa hyvinkin pian, kun eurooppalaiset sijoittajat ”saattavat kääntyä pois jenkkimarkkinoilta. Ei tarvita muuta kun seuraa pörssejä, niin näkee liikenteen Eurooppaan ja kotimaata kohti olevan jo käynnissä.
Vanha sanonta oli: Ylpeys käy lankeemuksen edellä ja pitää nyt sekin paikkansa.
Kunhan Euroopan ”ryhtiliike” saa lisää voimaa, niin voi ehkä uskoa asioiden lutviutuvan ja kääntyvän paremman puolelle……
Tullien lyhytaikaiset vaikutukset ovat näkyneet selvästi ainakin joulukuun-helmikuun julkaistuissa talousluvuissa ympäri maailmaa. Helmikuun luvuissa oletan olevan enemmän muutoksia, mutta vain Kiinan tullit ovat nousseet 20%:iin. Trumpin uhkaamat tullit ilmeisesti iskevät kunnolla vasta huhtikuussa, joten niiden suurimmat lyhytaikaiset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Mikäli tullit iskevät pysyvästi niin niiden todellisissa vaikutuksissa reaalitalouteen menee vuosia. Se mitä voi oppia Covic-pandemiasta ja kansainvälisistä jakeluketjuista niin niiden suurempiin muutoksiin menee 3-5 vuotta eli alamme vasta nyt nähdä miten covid-pandemian aiheuttamat muutokset vaikuttavat. Seuraavan puolen vuoden muutokset Yhdysvaltojen reaalitaloudessa johtuvat lähinnä siitä, että kuluttajat ovat maassa persaukisia. Tämä näkyy mm. siinä etteivät pankit ole lisänneet lainaamista yksityiselle sektorille viimeisen parin vuoden aikana edes inflaation verran. Toisin sanoen, talous on kasvanut lähinnä julkisen sektorin kasvun myötä. Tähän on tulossa Trumpin aikana selvä muutos mikä tulee myös tarkoittamaan sitä, että kakadu osuu tuulettimeen reaalitalouden suhteen lähiaikoina. Tullit vain pahentavat tilannetta, mutta eivät ne sitä aiheuta.
Mitä tulee taas pörssikursseihin niin on huomioitava ettei finanssikriisin jälkeen niin niiden liikkeellä ei ole ollut juurikaan korrelaatiota reaalitalouden kanssa. En tiedä mihin ne menevät, mutta seuraavien viikkojen aikana on toinen vuosittainen hetki Yhdysvaltojen talouden likviditeetin puutteen suhteen, jolloin tilanne voi kriisiytyä. Seuraava on syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun. En ole vielä saanut keneltäkään puhuvalta päältä selville mistä nuo kausittaiset hetket johtuvat, mutta ehkä joku viisaampi lukijoista voi sen kertoa. Normaalitilanteissa nämä hetket eivät paljoa näy pörsseissä tai muualla, mutta nyt voi olla muunlainen hetki. En sitä ala ennustamaan, mutta suosittelen olemaan tarkkana seuraavat viikot. Voi tulla hyviä ostopaikkoja.