Tulosennusteiden realistisuuden arviointi

Sijoittaminen

Olen kehitellyt viime aikoina yksinkertaista työkalua, jolla voi arvioida yritysten tulosohjeistusten realistisuutta. Katsotaan, mikä on ollut liikevaihto ja liikevoitto 6 kk:lta, sitten katsotaan annettu ohjeistus koko vuodelle ja lasketaan niiden erotus. Tästä selviää, mitä loppuvuonna pitää saada aikaan ohjeistukseen pääsemiseksi ja paljonko se vaatii kasvua alkuvuoteen verrattuna.

Opin tämän tavan itse asiassa jo työskennellessäni L’Oréalilla 80-luvulla.

Linkistä löytyy tiedosto, jossa olen arvioinut muutamia yhtiöitä.

https://www.dropbox.com/scl/fi/9iogvf5q8pckoddgoibex/Q2_2024_vs_tavoite.xlsx?rlkey=tnhddt5qvmn6dafh1la03m7f9&dl=0

 

3 thoughts on “Tulosennusteiden realistisuuden arviointi”

  1. Toisessa ryhmässä saamani palautteen perusteella (kiitos Svenne) lisäsin laskelmaan vertailun edellisen vuoden vastaavaan periodiin. Kehitystyö jatkuu.

    Vaihdan artikkelikuvan uusimpaan versioon.

  2. Olisi reilua että yritykset ensinnäkin antaisivat informatiivisen ohjeistuksen. Meillä on yksikin suuryritys, jonka ohjeistus on ollut ainakin 10 vuotta oleellisesti ”The Group’s trading conditions are expected to remain stable”. Tuossa herää kysymys, että meneekö oleellinen ohjeistus epäeettisesti (ja laittomasti?) jotain muuta kanavaa pitkin esim pienemmässä analyytikkotapaamisessa. Onneksi suurin osa yrityksistä kuitenkin antaa sellaisen kuin pitääkin tyyliin: ”revenue is expected to be between EUR X and EUR Y million, EBITDA is expected to be between EUR Z and EUR W million, free cash flow is expected to be between…”.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Uusia piirteitä osakevalinnassa

https://piksu.net/sepon-screener/

Olen kehitellyt osakevalintatyökalua. Uutena toimintona Companion Screeners-osastossa on Trifecta Screener, joka yhdistää osinko-, laatu- ja tenbagger-skriinerien tiedot ja laskee yhteispisteet.

Dividend Compass-osastossa on osinkoennusteet kaikille 2026-2028.
Ne

Yhteiskunta

Ministereiden ja korkeimpien viranhaltioiden alhainen palkka jarruttaa pätevien hakeutumista tärkeisiin tehtäviin

Julkisen sektorin korkeimpien tehtävien, kuten esimerkiksi pääministerin, ministereiden, korkeimpien virkamiesten ja puolustusvoimien komentajan palkkaus on liian kehno houkutellakseen parhaita kykyjä näihin meidän kaikkien kannalta tärkeisiin