Tutkivaa journalismia kaivosteollisuudesta

Sotkamon Talvivaarasta on kirjoitettu, kiroiltu, someiltu ja uutisoitu kilometrikaupalla artikkeleita ja sähköisiä tarinoita. Sotkamo Silveristä tiedämme vähemmän; se on vielä käynnistysvaiheessa. Sotkamo Silver on rahoitusratkaisua vailla valmis toimintansa käynnistämiseen.

Suomen ja Pohjoismaiden kaivosteollisuuden kasvuun on 2000-luvulla ladattu suuria odotuksia. Kainuussa Talvivaarasta toivottiin lakkautetun UPM Paperitehtaan jatkajaa. Aikaisemmin UPM:lle siirtynyttä Kajaani Oy:n metsäyhtiötä kutsuttiin täällä “leivän isäksi”. Tuleeko Talvivaarasta koskaan sellaista? Sotkamo Silver Oy on kokoluokaltaan vaatimattomampi, mutta sen riskitkin ovat pienemmät.

Talvivaaran kivisellä polulla on kuljettu kriisistä kriisiin. Vettä on miljoonia kuutioita varoaltaissa ja aurinkoinen kesäsää ei ole haihduttanut ylimääriä taivaalle. Velkaa yhtiöllä on enemmän kuin laki sallii. Tuotantomäärät laahaavat toivotusta ja tulosta ei ole kertynyt viivan alle lainkaan.

Muutaman kvartaalin jälkeen YT-neuvotteluista ilmoittanut Talvivaaran kassavarat ovat kuivuneet olemattomiin, mutta puhdistamattomia vesiä on edelleen liian paljon vuotoherkissäpresstek altaissa.

Presstek ry järjestää kaivosmatkan Kainuuseen 18.-19 syyskuuta! Osallistun tilaisuuteen ja valmistelen nyt jo tutkimussuunnitelmaa. 

Kirjoitan ennakkoon juttuja sekä Silveristä että Talvivaarasta ja otan mielelläni vihjeitä lukijoiltani. Mitä haluaisitte tietää?

TEEMOJA (alustava tutkimussuunnitelma)

  1. Liiketoiminnan kehitys
    – maailmanmarkkinoiden hinnat
    – tuotantokustannukset
    – jatkojalostuksen näkymät
    – kysynnän kehitys
    – rahoituskustannukset
  2. Ympäristönsuojelu
    – prosessivedet
    – varoaltaat
    – puhdistusteknologia
    – pölypäästöt
    – melu
    – haju
  3. Yhdyskuntasuhteet
    – työpaikkojen kehitys
    – alihankinta
    – ympäristösuojelu
    – STOP Talvivaara
    – viranomaisten toimet
  4. Riskien hallinta
    – ympäristöriskit
    – taloudelliset riskit
    – teknologiset riskit
    – ongelmanratkaisu

20130314_173232

4 thoughts on “Tutkivaa journalismia kaivosteollisuudesta

  1. Valtioille ja maanomistajille maksetut korvaukset

    Hei,

    voisitko ottaa selvää, paljonko Suomen valtio ja maanomistajat saavat korvauksia kaivosyhtiöiltä

    ja mitkä ovat korvaukset esim. Ruotsissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Norjassa ja Kanadassa,

    siis vertailuna Suomen tilanteeseen.  Vaihtelevatko korvaukset Suomessa kaivoksittain ja jos

    vaihtelevat, mihin Talvivaaran maksamat korvaukset asettuvat?

    t: penttiruots@gmail.com

      1. Professori Olli Tahvonen

        Kansantaloustieteen professori Olli Tahvonen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta ihmettelee, miksi Suomessa kaivosten perustamista ohjaa yhä 1700-luvulta periytyvä löytäjä saa pitää -periaate, vaikka monissa muissa maissa siitä on luovuttu.

    1. Korvaukset

      Kiitos kysymyksestä. Lisään nuo asiat kysymyslistaani. Kunnalle ei tietääkseni ole tullut yhteisöveroa. Ylipäätään on tulopuoli jotain aivan muuta kuin mitä alkuhuumassa osakkeenomistajille ja sidosryhmille luvattiin.

      Kotitaloudet omistavat puolet osakekannasta, joten moni suomalainen on jo menettänyt suuriimman osan sijoituksestaan.

      Nikkelin hinnan nousu lienee ainut toivo. Prosessiongelmien ytimessä ovat vesitase ja mikrobiliuotuksen heikohko saanto. Kivistä tietä kaivoksella kuljetaan.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia