Työelämägallup: Sopimisen vapaudella ja kannustavalla sosiaaliturvalla on työväestön vahva tuki
Sopimisen vapaudella työpaikoilla on vankka kannatus, kertoo tuore Työelämägallup. Suurin suosikki paikallisen sopimisen osapuoleksi on koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu. Myös työttömyysturvan porrastuksen kannatus on vahvaa työelämässä olevilla.
60 prosenttia tuoreen Työelämägallupin vastaajista kannattaa sopimisen vapautta työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä haluavat. Ammattiliittoihin kuuluvistakin yli puolet (54 prosenttia) kannattaa sopimisen vapautta. Liittojen jäsenistä sopimisen vapautta vastustaa 26 prosenttia.
Työelämässä olevat haluavat entistä enemmän sopia työajoista, palkoista, korvauksista, lisistä, lomien ja vapaiden ajankohdista ja henkilöstön edustamistavasta paikallisesti.
– Sopimisen vapaudella on vahva kannatus työelämässä. Siksi on selvä asia, että hallituksen pitää edistää sitä määrätietoisesti lakoista huolimatta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Verianin tammikuussa tekemään Työelämägallupiin vastasi 1 001 työelämässä mukana olevaa, jotka ovat työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä, työttömiä ja lomautettuja.
Luottamusvaltuutettu suosikki
Suurin suosikki paikallisen sopimisen osapuoleksi on koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu, jonka suosio on nyt korkeimmillaan (41 prosenttia vastaajista) sitten syyskuun 2020, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. Toiseksi suosituin sopijaosapuoli on koko henkilöstö yhdessä (29 prosenttia) ja vähiten suosittu liiton jäsenten valitsema luottamusmies (19 prosenttia).
Luottamusvaltuutetun kannatus on suurinta kokoomusta tukevien keskuudessa, luottamusmiehen Sdp:n kannattajien parissa.
– Koko henkilöstöä edustava luottamusvaltuutettu on mitä luontevin sopijaosapuoli työpaikoille, koska hän edustaa kaikkia eikä vain liittojen jäseniä. Kannustamme valitsemaan luottamusvaltuutetun, jos työpaikalla on vähänkään enemmän työntekijöitä, Pentikäinen sanoo.
Työelämässä olevat haluavat erittäin laajalti, että kaikki työntekijät ovat sopimisessa samanarvoisia. Tätä kannattaa 75 prosenttia ja vastustaa 13 prosenttia. Myös ammattiliittojen jäsenistä selvä enemmistö (68 %) kannattaa työntekijöiden samanarvoista kohtelua.
– Yhdenvertainen kohtelu on nykyaikana itsestään selvä lähtökohta työelämässä oleville. Silti ay-liike pyrkii säilyttämään liittojen jäsenten etuoikeudet. Tämä on valitettavaa, Pentikäinen jatkaa.
Sopimista myös ilman liittoja
Työelämässä olevat tukevat laajalti myös sitä, että työpaikoilla pitäisi pystyä sopimaan myös ilman ammattiliittoja. Tätä tukee 73 prosenttia. Osuus on korkeimmillaan sitten tammikuun 2022, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran.
– Tulokset osoittavat, ettei monilla ay-liikkeen lakkojen tavoitteilla ole työelämässä olevien laajan enemmistön tukea. Lakoissa on paljolti kyse valta- ja puoluepolitiikasta, ei työelämässä olevien etujen ajamisesta. Ihmiset ymmärtävät, että työllisyysastetta on saatava ylös, jotta saamme julkisen talouden kuntoon ja työvoimaa on enemmän tarjolle yrityksiin ja julkiselle sektorille, Pentikäinen sanoo.
Työttömyysturvaa porrastettava
Työelämässä olevat kannattavat myös työttömyysturvan porrastamista siten, että se kannustaa enemmän ottamaan vastaan työtä. Sitä tukee 57 ja vastustaa 28 prosenttia. Eniten työttömyysturvan porrastusta kannatetaan kokoomuksen parissa (88 %) ja vastustetaan eniten Sdp:n tukijoiden keskuudessa (56 %).
Myös sosiaaliturvan kannustavuudella on vahva kannatus. 66 prosenttia vastaajista sanoo, että sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa niin, että se kannustaisi nykyistä enemmän ottamaan vastaan työtä. Kannustavuuden lisäämisellä on vahvin kannatus kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Näin kysyttiin
Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 11. –24.1.2024.
Vastaajina oli 1 001 työelämässä mukana olevaa (palkansaajat, yrittäjät, työttömät ja lomautetut). Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.
Kuvan lähde: Pixabay
Kysymys kuului ”Pitäisikö työttömyysturvaa porrastaa siten, että se kannustaisi enemmän
ottamaan vastaan työtä?” Keinot jätetään auki. Käytännössä tuo kait tarkoittaa ansiosidonnaiskauden lyhentämistä ja / tai ansiosidonnaisen supistamista. Kyllä minä varmaan tuotakin kannatan, mutta tuskin 59 % alemmista toimihenkilöistä, jos kysymys koskisi suoraan lausuttuna ansiosidonnaiskauden lyhentämistä ja / tai ansiosidonnaisen supistamista. Kysymyksen asettelulla yrittäjätkin saavat haluamiaan galluptuloksia, kuten kaikki muutkin.
Voitaisiin myös kysyä myös seuraavaa ”Haluatko että työläinen saa verojen jälkeen enemmän palkkaa jos veronalennus kustannetaan ansiosidonnaista porrastamalla ?”
Galluptulokset riippuvat tosiaan paljon siitä miten kysytään.
Kylläpä meillä ollaan liikaakin optimisteja, kun kysytään: ”Haluatko että työläinen saa verojen jälkeen enemmän palkkaa jos veronalennus kustannetaan ansiosidonnaista porrastamalla ?”
Tässä taloustilanteessa kenenkään veroja ei tulla alentamaan, pikemmin päinvastoin
Rahoitusvajetta on jo 6 miljardin euron lisäksi 2 – 3 miljardia tällä hallituskaudella. Nyt valtio on jo menossa suoraa päätä kohti konkurssia! Ainoa toivo on ottaa lisää velkaa, jonka hinta toivottavasti hieman tippuu tulevina vuosina. Verojen alennus tässä ahdingossa olisi suoranaista itsepetosta (keneltä tahansa)!
On helppo ennustaa, että kaikkien meidän verotusta kiristetään toisin, kuin hallitusohjelmaa laadittaessa oli toiveikkaasti ajateltu. ALVIA tullaan nostamaan lähes 100 prosentin varmuudella… MOT