Uutinen juhannuksen varjosta
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen toimeksiannosta professori Samuli Knüpfer on nimitetty selvityshenkilöksi, jonka tehtävänä on arvioida mahdollisuuksia soveltaa Ruotsin rahastoeläkemallia (premiepension) Suomessa. Selvityshenkilön toimikausi päättyy tammikuussa 2027.
Ruotsin rahastoeläkemallissa lakisääteisestä eläkemaksusta 2,5 prosenttiyksikköä ohjataan rahastoeläkkeeseen. Eläkesäästäjä voi itse valita, mihin tarjolla olevista rahastoista tämä osuus sijoitetaan. Sijoitusten tuotto vaikuttaa myöhemmin maksettavan eläkkeen määrään.
Ko. ratkaisulla olisi huomattava vaikutus rahamarkkinoihin Suomessa. Olettaisin, että 2027 pääministeri Antti Lindtman arkistoi selvityksen suoraan roskikseen.
Niinpä🤣
Jokainen uusi suomalainen pitäisi palkita antamalla 1000 euron sijoitus rahastoon. Noston voisi tehdä 18 v täytettyään. Arvon kehitystä voisi seurata. Tämä kannustaisi lisäämään varallisuutta, vähentämään kerskakulutusta jne…
”vähentämään kerskakulutusta”
Ja sitten suurin osa kohdehenkilöistä myisi sijoitukset heti 18v täytettyään ja investoisi ne hyviin kohteisiin baarissa, autokaupassa ja lentoyhtiön kassalla.
Toisenlainen ajattelu- ja toimintamalli edellyttäisi toisenlaista kasvatusta ja luonteenmuokkausta. Niitä ei tule valtion sijoituslahjan kylkiäisinä.
En ole aiemmin eläkerahastointia käsitellyt, koska siitä ovat muut täällä kirjoittaneet.
MUTTA
1) Suomessa on täysi vapaus valita asuinpaikka, ammatti (ml. ei mitään ammattia), uskonto, kulutus – niin ja sukupuoli! Kummallista, että vain tämä ainukainen eläkkeestä päättäminen on delegoitu muille.
2) Keille muille? He edustavat omia organisaatioitaan, eivät tulevia eläkkeensaajia. Linkissä Kevan valtuutetut https://www.keva.fi/tama-on-keva/hallinto-ja-johto/ Koulutus ja kokemus vaihtelee, mutta ihan taatusti kaikkien horisontti päättyy omaan uudelleenvalintaan enintään muutaman vuoden päähän. 20 v. ikäisen työelämään tulijan horisontti on yli 40 v. päässä, silloin nykyiset päättäjät kartuttavat vain ja ainoastaan koiranputken pituutta.
3) Edellä mainittu vapaus liittyy ajatukseen, että yksilö tuntee parhaiten omat yksilölliset vahvuutensa ja heikkoutensa; tarpeensa ja resurssinsa, ei mikään koalitio.
4) Ikärakenteen takia pienenevää työvoimaa kiinnostaa järjestäytyminen yhä vähemmän. Ay:ta kiinnostaa em. syystä yhä vähemmän työssäkävijät ja yhä enemmän kasvava eläkeläisten ”joukkovoima” ja eläkerahastojen miljardit.
Laki työeläkeyhtiöistä (https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/354#chp_4__sec_9a) määrittelee että työmarkkinajärjestöt päättävät työeläkeyhtiöiden hallinnon ja valitsemansa hallinnon kautta ne pääsevät käyttämään nimitysvaltaa myös suuressa osassa suuria yhtiöitä.
Lainaus työeläkelaista: ”Hallituksessa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. ”
Ei ihme että Ay:ta kiinnostaa yhä enemmän eläkerahastojen miljardit. Niiden miljardien avulla voi jaella lähipiirilleen ja hyville veljilleen kaikenlaisia hyvin palkattuja näkyviä positioita.