Sanontoja (uudempaa kansanperinnettä, kerätty Turussa 11.5. 2010:

“Parempi omat varat väärin kuin yhteinen vakuusrahasto vaaraan”

“Hullu mies Huittisista. Syö enemmän kuin tienaa, vaikka vakuusrahastosta saisi ilmaisen lounaan.”

“Ei vakuusrahasto pankkia kaada” [vaan kansantalouden, latojan lisäys].

KL:n uutisblogi tarjosi ilmeisesti jonkinlaista kansanvalistusta euromaitten ja IMF:n 750 mrd:n euron tukipaketista rinnastamalla sitä pankkien yleisötallettajille myönnettyyn 50.000 euron talletusten vakuusrahaston suojaan.

Vertaus on ainakin siinä mielessä onnistunut, että molemmissa tapauksissa kysymys on markkinataloudelle täysin luonnottomasta, perverssistä ilmiöstä, joka sotii kaikkia tuoton ja riskin perusperiaatteita vastaan.

Ensinnäkin 50.000 euron talletustakuu (jota vieläpä on suunniteltu nostettavaksi) on omituinen ratkaisu. Voi olla eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaista, että esim. työttömyyskorvaukset ja sosiaalituet maksetaan yhteiskunnan pussista toistamiseen tilanteessa, jossa talletuspankki ei pysty talletuksia maksamaan.

50.000 euron talletus yhtä henkilöä ja yhtä pankkia kohti on kuitenkin sellainen summa, jolla ei ole yhtään mitään tekemistä kansalaisen perustoimeentulon kanssa.

Sanontoja (uudempaa kansanperinnettä, kerätty Turussa 11.5. 2010:

“Parempi omat varat väärin kuin yhteinen vakuusrahasto vaaraan”

“Hullu mies Huittisista. Syö enemmän kuin tienaa, vaikka vakuusrahastosta saisi ilmaisen lounaan.”

“Ei vakuusrahasto pankkia kaada” [vaan kansantalouden, latojan lisäys].

KL:n uutisblogi tarjosi ilmeisesti jonkinlaista kansanvalistusta euromaitten ja IMF:n 750 mrd:n euron tukipaketista rinnastamalla sitä pankkien yleisötallettajille myönnettyyn 50.000 euron talletusten vakuusrahaston suojaan.

Vertaus on ainakin siinä mielessä onnistunut, että molemmissa tapauksissa kysymys on markkinataloudelle täysin luonnottomasta, perverssistä ilmiöstä, joka sotii kaikkia tuoton ja riskin perusperiaatteita vastaan.

Ensinnäkin 50.000 euron talletustakuu (jota vieläpä on suunniteltu nostettavaksi) on omituinen ratkaisu. Voi olla eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaista, että esim. työttömyyskorvaukset ja sosiaalituet maksetaan yhteiskunnan pussista toistamiseen tilanteessa, jossa talletuspankki ei pysty talletuksia maksamaan.

50.000 euron talletus yhtä henkilöä ja yhtä pankkia kohti on kuitenkin sellainen summa, jolla ei ole yhtään mitään tekemistä kansalaisen perustoimeentulon kanssa.

Vielä hyvin paljon mahdottomammaksi tilanne menee, jos rahoitusalan ammattilaisten miehittämät pankit päätyvät nekin jonkinlaisen sosiaaliturvan piiriin.

Kreikan valtiolainojen korot ovat kauan olleet tasolla, joka on viestinyt kohonneesta riskistä. Euroalueen ja IMF:n päätökset tarkoittavat riskin poistamista ja niitten palkitsemista, jotka näennäiseksi osoittautunutta riskiä vastaan ovat lainanneet Kreikalle rahaa korkealla korolla.

Peräti valitettavaa on myös se, ettei euroalue ole oppinut mitään USA:n parin vuoden takaisista asioista. Syksystä 2007 syksyyn 2008 markkinoitten “sulamista” koetettiin estää useita kertoja USA:n keskuspankin toimin.

Vuoden kestänyt viivytystaistelu epäonnistui ja USA:n markkinat romahtivat syksystä 2008 maaliskuuhun 2009. Pahasti pelkään, että euroalueella on nyt edessään saman tilanteen toistuminen tulevina kuukausina.