Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia, ennustaa valtiovarainministeriö  taloudellisessa katsauksessaan. Yritysten ja kuluttajien luottamuksen paraneminen nostaa kasvuarviota.

Kasvu on viime vuotta laaja-alaisempaa. Yksityisen kulutuksen ja investointien lisäksi viennin kasvu piristyy. Vuosina 2018 ja 2019 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastuu prosentin tuntumaan, mikä on lähellä pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

Vuonna 2017 kasvua aikaansaa etupäässä laaja-alainen yksityisten investointien lisääntyminen ja vahvaan luottamukseen perustuva yksityisen kulutuksen kasvu. Yksityisten investointien kasvu nojaa yritysten laajennus- ja korvausinvestointeihin sekä kotitalouksien asunnonostoaikeisiin. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee vahvan luottamuksen ohella työllisyystilanteen paraneminen. Kasvava maailmanlaajuinen vientikysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn koheneminen parantavat viennin kasvuedellytyksiä.

Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, koska verotuksen kiristyminen ja inflaation nopeutuminen alentavat palkansaajien ostovoimaa. Investoinnit lisääntyvät kone- ja laitehankintojen ansiosta hieman tätä vuotta nopeammin. Julkinen kulutus kuitenkin supistuu yhä tämän vuoden tavoin, osin kilpailukykysopimuksen ja osin julkisen talouden sopeutustoimien vuoksi. Viennin kasvu nopeutuu edelleen.

Kilpailukykysopimus parantaa hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna ja luo edellytyksiä viennin kasvulle. Sopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät talouskehityksessä kuitenkin vasta viiveellä. Toisaalta kilpailukykysopimus myös heikentää julkista kulutusta vuonna 2017.

Maailmantalouden kasvu on nopeutumassa

Maailmantalouden näkymät ovat aiempaa valoisammat, mutta kasvunäkymiä varjostaa ennen kaikkea protektionismin uhka.

Piristyvästä maailmankaupasta syntyy Suomeen jonkin verran enemmän kysyntää kuin viime vuosina.

Talouskasvu on vahvistumassa teollisuusmaissa, mutta maailmantalouden lähes neljän prosentin kasvua ylläpitävät kuitenkin yhä kehittyvät taloudet.

Suomen talouskasvu voi olla ennustettua nopeampaa tai hitaampaa

Suomen talous voi kasvaa ennustettua nopeammin, jos alkuvuoden suotuisat kuukausitiedot viennistä, tuotannosta ja luottamuksesta Suomessa osoittautuvat kestäviksi.

Jos kotitalouksien luottamus pysyy korkealla, niin yksityinen kulutus voi kehittyä ennakoitua nopeammin, mikä parantaisi talouskasvua. Tämän seurauksena kotitalouksien jo korkea velkasuhde nousisi edelleen.

Yksityisen kulutukseen liittyvät riskit voivat puolestaan toteutua, jos työllisyys kehittyy odotettua heikommin. Vaikutukset kulutukseen näkyisivät sekä tulonmuodostuksen että kuluttajien odotusten kautta, mikä voisi lisätä kuluttajien varovaisuutta ja johtaa säästämisasteen nousuun.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt

BKT:n kasvu riittää ylläpitämään työllisyyden paranemista ja työttömien määrä laskee hitaasti. Työvoimakustannukset alenevat kilpailukykysopimuksen seurauksena. Lisäksi vuoden 2017 alusta voimaan astuneet työn tarjontaa lisäävät toimenpiteet vauhdittavat osaltaan työllisyyden kasvua.

Työllisyyden ennustetaan paranevan 0,5 prosenttia vuodessa ja työllisyysaste nousee 70 prosenttiin vuonna 2019.

Talouskasvu ei riitä poistamaan julkisen talouden alijäämää

Julkisen talouden alijäämä pienenee lähivuosina vähitellen. Talouskasvu ja hallituksen toimet kohentavat julkista taloutta, mutta ne eivät riitä poistamaan alijäämää. Näköpiirissä oleva talouskasvu ei tuota tarpeeksi tuloja julkisten menojen rahoittamiseen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen.

Julkisen velan suhde BKT:hen aleni hieman viime vuonna. Valtion ja paikallishallinnon alijäämien vuoksi velkasuhde kääntyy kuitenkin kuluvana vuonna takaisin loivaan nousuun. Velkasuhteen arvioidaan taittuvan vuosikymmenen vaihteessa, joskin taas tilapäisesti. Velkasuhdetta kasvattaa väestön ikääntymisestä aiheutuva hoito- ja hoivamenojen kasvu, joka jatkuu nopeana myös 2020-luvulla.

Valtiovarainministeriön ennusteessa on huomioitu maakuntauudistuksen vaikutukset julkisen talouden rakenteeseen. Uudistuksen seurauksena paikallishallinnon tulot ja menot lähes puolittuvat vuonna 2019. Koska valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, on maakuntatalous tässä ennusteessa teknisesti oletettu osaksi kansantalouden tilinpidon valtionhallintoa. Erillinen maakuntatalouden ennuste laaditaan myöhemmin.

Sote- ja maakuntauudistuksella tavoitellaan noin 3 mrd. euron säästöjä pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin säästöjen toteutumista on tässä vaiheessa vielä liian aikaista arvioida, sillä uudistuksen valmistelu on muun muassa valinnanvapauden osalta kesken. Uudistuksesta syntyy myös muutoskustannuksia, jotka hieman heikentävät julkista taloutta.

Lisää tietoa:

Taloudellinen katsaus, kevät 2017