Valtiovalta pyrkii hyvään yhteiskuntaan kohtelemalla ihmisiä eri tavoin riippuen heidän -tuloistaan, -varallisuudestaan, -sosiaalisesta tilanteesta  ja -kulutustottumuksista.

Erilaiseen kohteluun käytettyjä menetelmiä:

• tulotasosta ja yhteiskunnallisesta statuksesta riippuvat kohdennetut tuet (opintotuet, lapsilisät, eläkkeet, työttömyyden tuki, asumistuki …..)
• yhteiskunnalliseen asemaan sidotut eri suuruiset palvelumaksut ja palvelujärjestelmät (tulotasoon sidotut päivähoidon tuet, opiskelija- eläkeläis- ja lapsi- alennukset, opiskelijoiden terveydenhuolto,  …)
• tulotasosta, varallisuudesta ja tulonhankkimistyylistä riippuvat verosanktiot (progressiivinen verotus, yrittäjien ja palkansaajien erilainen verotus, erilaisiin sijoitustuotteisiin sidotut verokannat, …..)
• huonojen kulutustottumusten erilainen verottaminen (erilaiset alv verokannat, haittaverot, …..)
• hyvien kulutustottumusten tuet (uskonnollisten yhdistysten tuet, tuet urheilujärjestöille, sähköautoilun verotuet, vermon raviradan tuki, tuet ruotsinlaivojen ylläpitämiseksi, paljon energiaa kuluttavien teollisuuksien tuki, korkeakulttuurin tuet, puoluelehdistön tuki, ……)

Monet erilaiseen kohteluun käytetyt menetelmät ovat päälekkäisiä

Erilaiseen kohteluun käyteytyistä menetelmistä monet ovat päälekkäisiä. Sama yksilö saa tukea ja kokee sanktioita monella eri tavalla eikä loppujen lopuksi kukaan oikein varmasti tiedä kuinka paljon mikäkin tulo-, varallisuus- tai sosiaalinen ryhmä saa etuuksia ja rahallisia sanktioita. Yhteiskunnasta on tullut monimutkainen.

Yksilöön kohdistuvaa tuki-/sanktio- järjestelmää olisi mahdollista yksinkertaistaa

Voisiko jonkin päälekkäisistä tuki-/sanktio- järjestelmistä poistaa? Tasavero poistaisi ihmisten epätasapuolista kohtelua ja samalla järjestelmä yksinkertaistuisi. Tuloista, varallisuudesta ja sosiaalisesta statuksesta riippuvat tuet toteutettaisiin lähinnä Kela- korvausten avulla. Yksilön saamat tuet/sanktiot olisivat ainakin jossain määrin paremmin arvioitavissa ja lainsäädännöllä yksikäsitteisesti säädettävissä.

Voidaan myös kysyä ovatko kaikki hyvien kulutustottumusten tuet ja kaikki huonoille kulutustottumuksille langetetut muita korkeammat sanktiot perusteltuja?  Voisiko valtiovalta nykyistä enemmän luottaa kansalaisten omaan harkintakykyyn ?  Suomi voisi hyvinkin siirtyä askeleen kohti kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansalainen saisi itse tehdä enemmän valintoja ja päättää.

Miten tähän on päädytty?

Voidaan hyvin kysyä miten tähän nykyisenkaltaiseen sekavaan, päälekkäisistä järjestelmistä koostuvaan malliin on päädytty.  Jokainen meistä on varmasti nähnyt omakohtaisesi jossakin yhteisössä tai ystäväpiirissä, miten huonoon hallintoon päädyttiin. Mutta kun kysyt, niin huomaat, että jokaisella on omanlaisensa tarina siitä miten asiat menivät vikaan.  Tästä moninaisuudesta löytyy viisaus. On monta tapaa tehdä asia väärin, mutta vain vähän tapoja tehdä oikein.  Jokainen tarina on aidosti erilainen.

Kuva kalhh Pixabaystä