Valuuttahajautusta?

Kerenskin rupla – ei taatusti seuraa euroa…

Homo Economicus on viime aikoine miettinyt valuuttahajautuksen filosofiaa. Vaakakupissa vastakkain ovat kaksi ajattelutapaa:

  1. Koska asun ja kulutan todennäköisesti vastakin euroalueella sijoittaminen euromääräisiin arvopapereihin on luonnollista. Valuuttakurssit voivat heilua, mutta entä sitten? Euroilla täällä kaupasta maitoa ja ruisleipää ostetaan.
  2. Saan palkkaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti joskus eläkettäkin euroissa. Omistan sitäpaitsi asuntoja ja kiinteistön Suomessa, joten minulla on jo aivan älytön europositio. Jos teen lisäksi muita sijoituksia euromääräisiä papereita tulisi välttää kuin ruttoa.

Olen kallistunut lisäämään valuutahajutusta. Mitä mahdollisuuksia minulla on?

  • Sijoittaa yrityksiin joilla on mailmanlaajuista liiketoimintaa. Joo…tämä varmaankin tasaa pitkällä tähtäimellä valuuttariskiä. Jos euro heikkenee näiden yritysten saama voitto muilta alueilta kasvaa euromääräisenä. Mailmanlaajuisesti toimivat yritykset yrittävät vähentää valuuttariippuvuuttaan tasapainottamalla kulujaan samassa suhteessa eri valuuttoihin kuin tulotkin. Huonona puolena on että tämä ei mitenkään toimi vastapainona euromääräisille kiinteistöille. Lisäksi ostojen edullinen ajoitus on melko mahdotonta. Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat viiveellä jos ollenkaan.
  • Ostaa yrityksiä joilla on selvä kotimarkkina euroalueen ulkopuolella ja noterataan toisessa valuutassa. Jenkkiyrityksiin sijoittanut on saanut viime aikoina tuplapotin: Sen lisäksi että pörssikurssit ovat nousseet on taalan kurssi lisäksi vahvistunut. Eikä tarvitse edes mennä rapakon taakse ostoksille. Myös ruotsin ja norjan kruunujen kurssit ovat vahvistunut euroa vastaan. Mm sijoitus ruotsalaiseen kiinteistösijoitusyhtiöön on tuottanut erittäin hyvin Homo Economicuksen salkussa. Hyvänä puolena on että valuuttojen keskinäsillä arvostuksilla on tapana palautua pitkällä tähtäimellä. Kun esim. ruotsin kruunu on erityisen alhaalla on hyvä aika tehdä kruunumääräisiä ostoksia.
  • Osta selkeästi muuhun valuuttaan sitoutunut rahasto. Esim. venäjänrahasto toimii hyvänä vastapainona myös valuuttamielessä. Muista kuitenkin tarkastaa rahaston sisältö että näin todella on!

On tietenkin muitakin keinoja, esimerkiksi suorat valuuttasijoitukset. Homo Economicus haluaa kuitenkin sijoittaa johonkin arvoa tuottavaan toimintaan , kuten yrityksiin.

Homo Economicus neuvoo: Herää! Sinulla on todennäköisesti turhan suuri euroriski! Mieti asiaa ja ole ainakin tietoinen asiasta.

 

 

Kerenskin rupla – ei taatusti seuraa euroa…

Homo Economicus on viime aikoine miettinyt valuuttahajautuksen filosofiaa. Vaakakupissa vastakkain ovat kaksi ajattelutapaa:

  1. Koska asun ja kulutan todennäköisesti vastakin euroalueella sijoittaminen euromääräisiin arvopapereihin on luonnollista. Valuuttakurssit voivat heilua, mutta entä sitten? Euroilla täällä kaupasta maitoa ja ruisleipää ostetaan.
  2. Saan palkkaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti joskus eläkettäkin euroissa. Omistan sitäpaitsi asuntoja ja kiinteistön Suomessa, joten minulla on jo aivan älytön europositio. Jos teen lisäksi muita sijoituksia euromääräisiä papereita tulisi välttää kuin ruttoa.

Olen kallistunut lisäämään valuutahajutusta. Mitä mahdollisuuksia minulla on?

  • Sijoittaa yrityksiin joilla on mailmanlaajuista liiketoimintaa. Joo…tämä varmaankin tasaa pitkällä tähtäimellä valuuttariskiä. Jos euro heikkenee näiden yritysten saama voitto muilta alueilta kasvaa euromääräisenä. Mailmanlaajuisesti toimivat yritykset yrittävät vähentää valuuttariippuvuuttaan tasapainottamalla kulujaan samassa suhteessa eri valuuttoihin kuin tulotkin. Huonona puolena on että tämä ei mitenkään toimi vastapainona euromääräisille kiinteistöille. Lisäksi ostojen edullinen ajoitus on melko mahdotonta. Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat viiveellä jos ollenkaan.
  • Ostaa yrityksiä joilla on selvä kotimarkkina euroalueen ulkopuolella ja noterataan toisessa valuutassa. Jenkkiyrityksiin sijoittanut on saanut viime aikoina tuplapotin: Sen lisäksi että pörssikurssit ovat nousseet on taalan kurssi lisäksi vahvistunut. Eikä tarvitse edes mennä rapakon taakse ostoksille. Myös ruotsin ja norjan kruunujen kurssit ovat vahvistunut euroa vastaan. Mm sijoitus ruotsalaiseen kiinteistösijoitusyhtiöön on tuottanut erittäin hyvin Homo Economicuksen salkussa. Hyvänä puolena on että valuuttojen keskinäsillä arvostuksilla on tapana palautua pitkällä tähtäimellä. Kun esim. ruotsin kruunu on erityisen alhaalla on hyvä aika tehdä kruunumääräisiä ostoksia.
  • Osta selkeästi muuhun valuuttaan sitoutunut rahasto. Esim. venäjänrahasto toimii hyvänä vastapainona myös valuuttamielessä. Muista kuitenkin tarkastaa rahaston sisältö että näin todella on!

On tietenkin muitakin keinoja, esimerkiksi suorat valuuttasijoitukset. Homo Economicus haluaa kuitenkin sijoittaa johonkin arvoa tuottavaan toimintaan , kuten yrityksiin.

Homo Economicus neuvoo: Herää! Sinulla on todennäköisesti turhan suuri euroriski! Mieti asiaa ja ole ainakin tietoinen asiasta.

 

 

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8