VTM Outi Sirniön perjantaina tarkastettavasta väitöstyöstä selviää, että lapsuuden perheen tulotasolla on ratkaisevaa vaikutusta siihen, minkälaiseksi lapsen myöhempi tulotaso ja sosioekonominen asema muodostuu.

Varakas perhetausta suojelee eri elämäntilanteissa

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

– Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat. 

Tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useammassa vaiheessa elinkaarta: Hyvätuloisten vanhempien lasten epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät ole yhteydessä yhtä suureen tulomenetysriskiin kuin pienituloisten lapsilla.

– Esimerkiksi yksinasuminen heikentää miesten tulotasoa enemmän, jos lapsuudenperhe on pienituloinen, Sirniö konkretisoi.

Pienituloisten perheiden tytöt perivät tulotason

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että 1990-luvulta lähtien sosioekonomisen aseman periytyminen on miehillä pysynyt samana, kun taas naisilla se on hieman kasvanut. 

– Pienituloisten perheiden tytöillä on periytyminen vähän voimistunut, mutta kasvu on melko pientä, Sirniö kertoo.

Pienituloisuuden periytyminen on tyypillistä etenkin naisilla ja suurituloisuuden periytyminen miehillä. Eroavuutta naisten ja miesten välillä selittävät todennäköisimmin rakenteelliset syyt, kuten työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus, sillä naisten tyypilliset työt ovat pienituloisempia ja myös tulokehitys on hitaampaa kuin miesten.

Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin pienemmät, kun tarkastellaan omien tulojen sijaan kotitalouden tulotasoa.

– Perheellistyminen tasaa eroja elinoloissa, vaikka työmarkkina-asemat olisivatkin varsin erilaiset miesten ja naisten välillä, Sirniö selventää.

Pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat kouluikäisiä. Aineistona käytettiin rekisteripohjaista aineistoa, joka sisältää tiedot kaikista valtionveronalaisista tuloista vuosilta 1970-2012.

Lisää tietoa:

• Väitöskirja kokonaisuudessaan.
• Väitöstilaisuus