Velkaantuneisuus on kasvussa – Moni suomalainen ei kilpailuta lainoja

Finanssialan teettämässä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusraportissa on tutkittu suomalaisten lainakäyttäytymistä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten velkaantuneisuus on kasvussa, sillä sekä kulutusluottojen että asuntolainojen määrät ovat kohonneet. Tutkimukseen haastateltiin 2 500 suomalaista, ja haastateltavien ikähaarukka oli 15-79 vuotta. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1-2 vuoden välein.

Kulutusluottoja ei vertailla, vaikka kannattaisi

Tutkimuksesta selviää, että tällä hetkellä joka neljännellä suomalaisella on kulutusluottoa. Suurimmalla osalla kulutusluottoa ottaneista (81 %) on avoinna yksi kulutusluotto. 16 prosentilla kulutusluottoja on avoinna kaksi, ja 3 prosentilla kolme tai enemmän.

Kyselyn mukaan kulutusluoton keskikoko on nyt 12 100 euroa. Edellisen tutkimuksen aikaan vuonna 2015 keskikokoinen kulutusluotto oli 10 400 euroa, eli suunta on selvästi nousujohteinen.

Huolimatta kasvaneesta kiinnostuksesta kulutusluottoja kohtaan suomalaiset unohtavat vertailla ja kilpailuttaa kulutusluotot. Peräti 39 prosenttia niistä vastaajista, jotka aikovat ottaa kulutusluottoa, aikoo pyytää lainatarjouksen vain yhdestä pankista. 64 prosenttia aikoo pyytää lainatarjouksen korkeintaan kahdesta pankista.

Kulutusluottojen vertailu ja kilpailutus kuitenkin kannattaisi, sillä esimerkiksi kulutusluottojen koroissa on suurta vaihtelua, ja erot lainojen kokonaiskustannuksissa ovat suuria. Vaikka lainasumma ja –aika ovat kulutusluotoissa pienempiä kuin asuntolainassa, jo 9 euroa matalampi kuukausierä tarkoittaa yli 500 euron säästöjä viiden vuoden laina-ajalla.

 

Kulutusluottomuodot 2012 -2017

Macintosh HD:Users:joonastyo:Desktop:Näyttökuva 2017-6-15 kello 10.28.32.jpg

Asuntolainojen määrät ja laina-ajat kasvussa

Myös asuntolainojen keskimääräinen koko on nousussa. Vuonna 2015 suomalaisilla oli asuntolainaa keskimäärin 85 700 euroa, tänä vuonna summa on kohonnut 107 500 euroon. Yli 150 000 euron asuntolainojen osuus on kasvanut selvästi: reilulla 25 prosentilla asuntovelallisista lainaa on yli 150 000 euroa. Positiivisena lainakehityksessä voi pitää sitä, että kahden viime vuoden aikana yli 150 000 euron lainoja ovat ottaneet eniten suurituloiset (= talouden vuositulot yli 100 000 €), joilla on myös parhaimmat mahdollisuudet selvitä lainan takaisinmaksusta.

Asuntolainoja kilpailutetaan hieman ahkerammin kuin kulutusluottoja. Asuntolainan ottoa suunnittelevista vastaajista 58 prosenttia aikoo pyytää lainatarjouksen kahdesta tai useammasta pankista. Noin kolmasosa aikoo tyytyä vain yhden pankin lainatarjoukseen. Pääkaupunkiseudulla lainoja kilpailutetaan enemmän kuin maaseudulla.

 

Kuinka monesta pankista aikoo ottaa lainatarjouksen

Macintosh HD:Users:joonastyo:Desktop:Näyttökuva 2017-6-15 kello 10.28.11.jpg

 

Lähteet

Finanssiala

 

Joonas Virolainen // VertaaEnsin.fi Lainavertailu

One thought on “Velkaantuneisuus on kasvussa – Moni suomalainen ei kilpailuta lainoja

  1. kulutusluotot

    mutta kun olet sidottu pankkien bonusjärjestelmiin, et voi kilpailuttaa…

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne Sijoittaminen

Uusi sivustoni

https://sepposinisaari.lovable.app/

Olen uusinut sivustoni ja sieltä löytyy useita sijoittajalle sopivia työkaluja ja materiaaleja.

Valitse painike ”Työkalut ja seuranta”
Osakeanalyysityökalu

sama mikä löytyy Piksusta osoitteesta https://piksu.net/sergio/
tietoa työkalun käytöstä

Kevyttä Yhteiskunta

Itsemääräämisoikeuden keskinäisestä kunnioittamisesta syntyy luottamus, yhteishenki ja yhteenkuuluvuus

Haluamme olla itsenäisiä ja kunnioitaa ystäviämme nimenomaan heidän riippumattomuutensa takia. Itsenäisinä he seisovat vankkumattomina läheistensä rinnalla.

Vahva yhteiskunta syntyy itsenäisyyden kunnioituksesta ja vaalimisesta: (lisää…)

Kevyttä Sijoittaminen Yhteiskunta

Markkinatalous kutsuu kansalaiset kehittämään haluamiaan yhteiskunnallisia asioita

Markkinatalous tarjoaa kansalaisille mahdollisuuksia osallistua haluamiensa ja osaamiensa asioiden kehittämiseen kun taas demokratia tarjoaa mahdollisuuden valita vaaleilla itseään edustamaan joku toinen henkilö. (lisää…)