Velkasuhteen ominaisuuksia

EU-lainsäädäntö määrää julkisten talouksien hoidolle finanssipoliittisen säännön, jonka mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ("velkasuhde") saa olla enintään 60%.
Todennäköisesti tämän säännön innoittamana velkasuhteesta on tullut "mittari", johon usein viitataan kansantalouden velkaantumista käsittelevissä kommenteissa. Velkasuhteella on epäintuitiivinen ominaisuus, josta muistutus alla.

Oletetaan kansantalous, jonka BKT (=yksityinen kulutus + julkinen kulutus + julkiset investoinnit + yksityiset investoinnit + vienti – tuonti) on BKT0 ja johon liittyvän julkisen talouden velka on D0. Velkasuhde on siis D0/BKT0. Tarkastellaan finanssipolitiikan välitöntä vaikutusta velkasuhteeseen tässä mallissa.

1) "Leikkauspolitiikka"

EU-lainsäädäntö määrää julkisten talouksien hoidolle finanssipoliittisen säännön, jonka mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ("velkasuhde") saa olla enintään 60%.
Todennäköisesti tämän säännön innoittamana velkasuhteesta on tullut "mittari", johon usein viitataan kansantalouden velkaantumista käsittelevissä kommenteissa. Velkasuhteella on epäintuitiivinen ominaisuus, josta muistutus alla.

Oletetaan kansantalous, jonka BKT (=yksityinen kulutus + julkinen kulutus + julkiset investoinnit + yksityiset investoinnit + vienti – tuonti) on BKT0 ja johon liittyvän julkisen talouden velka on D0. Velkasuhde on siis D0/BKT0. Tarkastellaan finanssipolitiikan välitöntä vaikutusta velkasuhteeseen tässä mallissa.

1) "Leikkauspolitiikka"
Olkoot leikkausten koko D'. Tämän tarkastelun kannalta ei ole olennaista mitä reittiä pitkin leikkaukset pienentävät BKTta (julkisen kulutuksen pienenemisen kautta vai julkisten investointien pienenemisen kautta). Olennaista on, että leikkausten oletetaan pienentävän sekä velkaa, että BKTta täysimääräisesti leikkausten määrän verran per heti. Näinollen leikkausten ansiosta BKT muuttuu tasolta BKT0 tasolle BKT0-D', velka muuttuu tasolta D0 tasolle D0-D' ja velkasuhde muuttuu siis tasolta D0/BKT0 tasolle (D0-D')/(BKT0-D').

Usein kuulee sanottavan "leikkaukset vain huonontavat velkasuhdetta". Tutkitaan millä ehdolla väite pitää paikkansa ylläolevien oletusten vallitessa. Leikkaukset huonontavat velkasuhdetta kun yllä laskettu uusi velkasuhde on korkeampi kuin alkuperäinen velkasuhde eli

(D0-D') / (BKT0-D') > D0 / BKT0
(D0-D') x BKT0 > (BKT0-D') x D0
D0 x BKT0 – D' x BKT0 > BKT0 x D0 – D' x D0
-D' x BKT0 > -D' x D0
D0 > BKT0

Eli "leikkaukset huonontavat velkasuhdetta", mikäli velan määrä D0 valmiiksi ylittää BKTn tason BKT0 eli mikäli velkasuhde on jo yli 100%. Mikäli velkasuhde on lähdössä alle 100% leikkaukset vastaavasti parantavat velkasuhdetta. Esimerkiksi tilanne, jossa BKT on 100mrd, velkaa on 200mrd ja taloudessa tehdään kohtalaiset 5mrd leikkaukset. Velkasuhde on lähtötilanteessa 200/100 = 2. Leikkausten jälkeen velkasuhde on (200-5)/(100-5) = ~2.05 eli leikkaukset todellakin huononsivat velkasuhdetta. Tämä tulos ei tietenkään osoita leikkausten typeryyttä, vaan pikemminkin velkasuhde mittarin epäintuitiivisen ominaisuuden.

2) "Elvytys"
Elvytystapaus voidaan laskea täysin vastaavasti ja joku ehkä arvaa tuloksenkin jo tässä vaiheessa. Alla laskelma varmuuden vuoksi.

Tarkastellaan (velka)elvytyksen (kooltaan D') välitöntä vaikutusta. Tämän tarkastelun kannalta ei ole olennaista mitä reittiä pitkin elvytys laajentaa BKTta (julkisen kulutuksen vai julkisten investointien kasvamisen kautta). Olennaista on, että elvytyksen oletetaan kasvattavan sekä velkaa, että BKTta täysimääräisesti elvytyksen määrällä. Elvytyksen ansiosta BKTn muuttuu tasolta BKT0 tasolle BKT0+D', velka muuttuu tasolta D0 tasolle D0+D' ja velkasuhde muuttuu siis tasolta D0/BKT0 tasolle (D0+D')/(BKT0+D'). Tutkitaan millä ehdolla elvytys ylläolevien oletusten vallitessa parantaa velkasuhdetta. Velkasuhde paranee kun uusi velkasuhde on alhaisempi kuin alkuperäinen. Merkataan siis

(D0+D') / (BKT0+D') < D0 / BKT0

(D0+D') x BKT0 < (BKT0+D') x D0
D0 x BKT0 + D' x BKT0 < BKT0 x D0 + D' x D0
D' x BKT0 < D' x D0,

josta jälleen D0 > BKT0 eli elvytys parantaa velkasuhdetta, mikäli velan määrä valmiiksi ylittää BKTn tason eli velkasuhde on jo yli 100%. Mikäli velan määrä lähdössä alittaa 100%, velkaelvytys vastaavasti huonontaa velkasuhdetta. Jos ylläolevan esimerkin tapauksessa siis otetaan esim. 10 mrd lisävelka, saadaan uusi velkasuhde on (200+10)mrd/(100+10)mrd = ~1.9 eli lisävelka todellakin välittömästi paransi velkasuhdetta. Tämäkään tulos ei tietenkään osoita velkaantumisen järkevyyttä, vaan velkasuhde mittarin epäintuitiivisen ominaisuuden.

Ylläolevat mallit ovat yksinkertaistuksia. Kehittyneempi malli ei tarkastelisi velkasuhdetta välittömästi leikkaus- tai elvytystransaktion jälkeen kuten yllä, vaan tarkastelisi velkasuhdetta velan erääntymishetkellä tai jopa sitä kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Velan käsittely tälläisessä kehittyneemmässä mallissa on edelleen melko suoraviivaista: velan erääntyminen "verotetaan tai leikataan" pois BKTsta ja samalla velkasaldo pienenee. Sensijaan BKTn käsittely muuttuu tälläisessä mallissa hyvinkin hankalaksi: on otettava kantaa velkaelvytyksen dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, minkälaista tuottoa velalla suoritetulle investoinnille saadaan. Elvytysinvestoinnilla voi olla myös "negatiivista tuottoa" esim. kustannustason nousun ja kilpailukyvyn rapauttamisen kautta. Jotkut maalaavat työhyvinvointi-, Pisararata- tai muulle ehdotetulle investoinnille muhkean tuoton. Toiset haluavat rakentaa finanssipoliittista pelivaraa pienentämällä julkista velkaa. Leikkausten tai elvytyksen dynaamisten vaikutusten arvioiminen on hankalaa ja tehtävä vaihtuukin helposti aritmetiikasta ideologiaksi ja "inttämiseksi".

3) "Ei tehdä mitään"

Velkasuhteen kehityksestä kaukaisemmasta tulevaisuudesta voi todeta tapauksen, jossa "ei tehdä mitään" eli ei kajota velkasaldoon ja annetaan BKTn kasvaa "omalla vauhdillaan". Eli ylläolevia merkintöjä käyttämällä BKT vuonna n on BKT0 x (1+g)n, jossa g on BKTn kasvu %/a. Velkasaldo vuonna n on vastaavasti D0 x (1+r)n, jossa r on velan korko %/a. Velkasuhde pienenee näissä oloissa kun tulevaisuuden velkasuhde on pienempi kuin nykyinen eli

( D0 x (1+r)n ) / (BKT0 x (1+g)n) < D0/BKT0,

((1+r)/(1+g))n < 1
eli tässä tapauksessa velkasuhde pienenee tietenkin kun kansantalouden kasvunopeus ylittää velan koron.

Eli kun ensikerran kuulet väitteen "leikkaukset vain huonontavat velkasuhdetta" tai "voimme velkaelvyttää velkasuhteen paremmaksi", voit ylläolevien laskelmien perusteella sanoa, että

a) pidemmän aikavälin vaikutukset riippuvat monimutkaisista dynaamisista vaikutuksista

b) välittömät vaikutukset ovat paljolti allaolevan taulukon mukaiset

 

fipon välitön vaikutus velkasuhteeseen Velkasuhde <100% Velkasuhde >100%
"leikkauspolitiikka" "parantaa velkasuhdetta" "huonontaa velkasuhdetta"
"velkaelvytys" "huonontaa velkasuhdetta" "parantaa velkasuhdetta"

 

7 thoughts on “Velkasuhteen ominaisuuksia

    1. Ehdotan, että julkinen hallinto alkaa tuottamaan tuloslaskelmia

      Miksi sitten yritykset eivät käytä BKT:ta? Voisivathan nekin laskea sitä ja tätä toimeliaisuutta kuvaavaa lukua BKT:ksi.

      Taustalla osittain on se, että julkinenen hallinto mielellään pakenee tunnettuja ja vertailukelpoisia mittareita BKT:n taakse.

      Jos yritys tienaa vähemmän kuin kuluttaa, niin tuloksena on tappio. Julkisessa hallinnossa puhutaan kestävyysvajeesta tai ihan mistä muusta tahansa, mutta ei tappiosta.

      Ehdotan, että julkinen hallinto alkaa tuottamaan tuloslaskelmia ja taseita. Näistä näkyisivät tuotot, kulut yms. aivan samalla tavalla kuin yrityksissäkin.

      Yhteiskuntamme olisi läpinäkyvämpi ja ihmiset ymmärtäisivät paremmin mihin heidän maksamat verot kuluvat ja riittävät.

       

      Niin todellakin. Julkinen hallinto on eri asia kuin yritykset. Niin onkin. Se voisi silti tehdä tilinpäätöksen. Tekeväthän asunto-osakeyhtiötkin vaikka ne eivät voittoa tavoittele.

      1. Hyvä idea

        Karkeat taseen pääerät kuntataloudelle ja valtiolle : http://www.stat.fi/til/jyrt/2015/01/jyrt_2015_01_2015-06-30_tau_001_fi.html

        Valtion "tuloslaskelma": paras versio taitaa olla budjetti vaikka se on pelkkä budjetti eli suunnitelma. Mutta perinteisesti se on melko tarkka ja poikkeamat saavat yleensä julkisuutta muutenkin.

        Kuntien budjetista/tuloslaskelmasta mulla ei ole havaintoa. Ehkä Kuntaliitolla on sellainen.

    2. Selkää puhetta
      Velan ottamisella on vaikutuksia, joita ei ole mallissasi.

      Julkinen jatkuva velanotto nostaa kansakunnan tulotasoa ja tulotaso näkyy aikanaan palkkatasossa ja kustannustasossa ja loppujen lopuksi vientiteollisuus pakenee noita kustannuksi ulkomaille.

      Toinen seikka joka ei näy mallissasi on keynesiläinen kerroin. Lyhyellä tähtäimellä velanotto piristää keynesin mukaan taloutta enemmän kuin puhdas yhteenlasku antaa ymmärtää. Joskus on käytetty kerrointa 2, mutta oikea arvo ei ole suomen osalta tiedossani.

      Keynesiläisen ajattelun mukaan tuo kerroin on vain väliaikainen ja pitkällä aikavälillä päädytään muistaakseni sinun esittämääsi aritmetiikkaan tai ainakin lähelle sitä. Tosin en muista nähneeni tuota esittämääsi laskelmaa ainakaan noin selkeänä missään. Tärkeät tosiasiat ovat useimmiten yksinkertaisia – vähemmän tärkeät jutut ovat monimutkaisia.

      Kai

      1. Jatkoprojekti

        Keynesin kerroin toiminee myös toiseen suuntaan. Kun velan maksun aika koittaa, se on tavalla tai toisella verotettava. Eli velan maksu (verrattuna siihen, että velka ei erääntyisi) pienentäisi BKT:tä n.2 kertaa velkasaldon verran. Olisikohan näille dynaamisille vaikutuksille joku funktio, joka a) olisi kohtuullisen realistinen b) sallisi silti johtopäätösten ilmoittamisen "suljetussa muodossa" (eli kaavoina ilman silmulointeja).

        Tulee mieleen viisiosainen funktio vaikutuksille: 1) jutussa kuvattu välitön elvytysvaikutus 2) kommentissa ehdotettu elvytyksen Keyneskerroinvaikutus 3) velan maksun välitön verotusvaikutus 4) edellisen keyneskerroinvaikutus ~ -2x 5) pitkänaikavälin negatiiviset kilpailukykyvaikutukset (elvytys nosti hintatasoa ja siten turmeli osaltaan kilpailukykyä).

         

      2. Ei valtio maksa koskaan velkaansa

        Valtio ei ole samanlainen olio kuin ihminen. Ihmisellä on lapsuus, tienaamisaika ja seesteinen vanhuus, ainakin jos kaikki menee suunnilleen oppikirjamaisesti. Ihmisen pitää maksaa velkansa pois, koska tuo tienaamisaika ei ole ikuinen. Mutta valtio optimaalisesti on aina tuossa tienaamisvaiheessa ja vielä kasvavassa tienaamisvaiheessa. Ei sen tarvitse eikä edes kannata maksaa velkaansa pois, koska se tosiaan laskisi kansantuotetta enemmän kuin tuo velanmaksu ja siten se velanmaksusta huolimatta kasvattaisi suhteellista velkaantumista. 

        Mikäli valtion tienaaminen kasvaa tästä ikuisuuteen vaikka 2% vuodessa, niin velat puoliintuu 20 vuodessa, vaikka velkoja ei maksettaisi lainkaan pois. Kannattaa panostaa talouskasvuun, ei velkoihin. Velanmaksu aiheuttaa ongelmia ja talouskasvulla maksetaan velat. Nyt maailmantalous kasvaa 3%-4%/vuodessa ja jos me olemme suhteellisesti yhtä hyviä kuin muut meidän pitäisi päästä samaan kasvuun. Kai me voidaan kehittyä yhtä nopeasti kuin keskimäärin maailman ihmiset? 

      3. Olen erimieltä

        >Ei sen tarvitse eikä edes kannata maksaa velkaansa pois, koska se tosiaan laskisi kansantuotetta enemmän kuin tuo velanmaksu

        Kyllä valtiot maksavat velkansa jopa yllättävän kuuliaisesti. Karsea haloo nousi siitäkin kuin yksi ongelmaisimmista eli Kreikka myöhästyi muutaman viikon taannoin IMF velkansa maksussa. Miksi Kreikka maksoi tuon ja lukuisat muut velkansa jos heidän ei tarvitse eikä kannata maksaa? Maksupäivänä on aina valinta: maksetaanko velkojalle vai investoidaanko / laitetaan veronalennuksina kulutuskysynnän vahvistamiseen. Lähes poikkeuksetta ne maksaa, koska "tarvitsee" ja ennenkaikkea kannattaa maksaa vaikka sillä maksulla onkin tuo negatiivinen keyneskerroin.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com