Veronmaksajat: Palkkaverot laskeneet 7-9 % 90- luvun lamavuosista

  Palkansaajan tuloveroprosentit ovat keventyneet 7‒9 prosenttiyksikköä 1990-luvun alun lamavuosista. Kevennykset eivät ole vähentäneet tuloverotuksen progressiivisuutta, sillä palkansaajan tuloveroprosentteja on alennettu kautta linjan.

Valtion tuloverotuksen lisäksi myös kunnallisverotuksesta on tullut selvästi progressiivisempaa pienituloisille suunnattujen verovähennysten jatkuvan kasvattamisen myötä.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton selvityksestä, jossa on tarkasteltu valtion tuloverotusta, kunnallisverotusta ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksuja 1990-luvulta tähän päivään. Selvityksessä on käsitelty myös palkansaajan ostovoimaa, tuloverojen progressiivisuutta sekä verotuottoja. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Minna Punakallio.

Pienituloisen palkansaajan tuloveroprosentti on keventynyt 8,6 prosenttiyksikköä lama-ajan huippuvuodesta 1995 vuoteen 2011. Suuremmilla vuosituloilla veronkevennys on reilut seitsemän prosenttiyksikköä.

Prosentuaalisesti tarkastellen veronkevennyksistä ovat hyötyneet eniten pienituloiset. Tämä on mahdollista, koska verokevennykset on toteutettu valtion tuloveroasteikon muutosten ohella työtuloista myönnettävillä verovähennyksillä. Matalimmilla vuosituloilla verovähennykset pienentävät palkansaajan tuloveroprosenttia yli kymmenellä prosenttiyksiköllä. Yli 90 000 euron vuosituloilla ansio- ja työtulovähennyksiä ei enää saa. Suurilla palkkatuloilla Suomi kuuluukin yhä maailman kovimpiin verottajiin.

”Kevennykset ovat sekä lisänneet työnteon kannustimia että purkaneet kannustinloukkuja muun muassa yksinhuoltajilta”, Minna Punakallio korostaa.

Henkilöiden maksamien tuloverojen osuus koko verokertymästä on pysynyt lähes muuttumattomana, vaikka palkansaajien tuloverotus on keventynyt. Sen sijaan yritysten maksamat tuloverot ovat heilahdelleet 2000-luvulla voimakkaasti. Myös työntekijöiden ja työnantajien pakolliset sosiaalivakuutusmaksut ovat nousseet.

”Myös kulutusverojen osuus koko verokertymästä on pysynyt aina 2000-luvun loppuun asti tasaisena. Jo tehdyt ja hallitusohjelmaan kirjatut kulutusverojen kiristykset tulevat jonkin verran kasvattamaan kulutusverojen merkitystä, mutta muutokset eivät ole suuren suuria. ”

 

Related Posts