Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
– Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
– Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
– Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
– Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan talous on rakenteeltaan Suomen kaltainen. Se on konepajavaltainen ja hyvä vire, silloin kun sitä on, perustuu vientiin ja maailmankauppaan. Siksi Saksan suhdannekello on tärkeä indikaattori myös meille.

Suhdannetilanne näyttäisi nyt nilkuttavan vähitellen kohti parempaa. Teollisuus luottaa tulevaisuuteen ja talous kasvaa niin kuin korkeasuhdannevaiheessa kuuluukin. Tämä antaa luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan vaihtotase on jo 2% positiivinen ja myös Etelä-Eurooppa on pääsemässä mukaan viennin vetoon. Euro on hieman vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin, mutta tämä ei näyttäisi menoa haittaavan. Kilpailukyky on siitä huolimatta kohtuullisella tasolla.

Euroopan rakenteellinen kasvunopeus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 1,5….2%. Se ei ole paljoa. Hyvä vire tarkoittaa vain runsaan prosentin BKT kasvua vuodessa.

Rakenteellisia tekijöitä ollaan vasta korjaamassa:

• Eläkeiän nostot 67 vuoteen tulevat Euroopassa voimaan vähitellen
• Euroopan maiden julkinen talous on tasapainottumassa. Vaje on nyt enää 2,3%. Kokonaisuutena Euroopan julkista taloutta hoidetaan aika hyvin, mutta liikkumavaraa ei ole. Euroopan julkinen talous saavuttaa nykyvauhdilla parin vuoden kuluttua tasapainon.
• Yhteiskuntainfraan ei ole ajateltu panostaa entiseen malliin. Julkisen sektorin investointiaste on laskenut kaikkialla Euroopassa jo kymmeniä vuosia eikä investointeihin taida olla varaa ennen kuin parin vuoden kuluttua.
• Demografian, väestön ikärakenteen, parantamiseen ei ole vielä kunnolla tartuttu.