Wiktor Krzyzanowski kertoi EKP:n kannan Suomessa käytyyn keskusteluun
Euroopan Keskuspankin Senior Press Officer Wiktor Krzyzanowski kertoi Piksu Medialle 26.11 Frankfurtissa Euroopan keskuspankin (EKP) kantoja Suomessa käytyyn keskusteluun, sekä valotti EKP:n toimintaa laajemmin.
Erkki Liikasen toive suuremmasta avoimuudesta
Suomen Pankin johtaja ja neuvoa antavan komitean jäsen, Erkki Liikanen, on voimakkaasti kritisoinut julkisuudessa sitä, että Euroopan keskuspankin päättävä elimen, neuvoa antavan komitean, pöytäkirjat ovat 30 vuotta salaisia ja toivonut suurempaa avoimuutta. Wiktor Krzyzanowski kertoi, että Euroopan muissa maissa ollaan totuttu suljetumpaan päätöksentekoon ja Suomen tapa toimia poikkeaa Euroalueen muissa maissa käytetystä hallinntotavasta. Euroopan keskuspankissa uskotaan myös, että neuvoa antavan komitean jäsenet, keskuspankkien johtajat, pystyvät paremmin ajattelemaan yhteistä Euroalueen etua, kun heidän ei tarvitse perustella äänestyspäätöksiään kotimaansa julkisuudelle.
Piksu Median kysymykseen siitä, miten voi olla mahdollista, että USA:n keskuspankki pystyy suurempaan avoimuuteen julkaisemalla tärkeiden päätösten osalta jopa yksittäisten edustajien äänet, Wiktor Krzyzanowski totesi, että toimintapoja on monia ja että aloite suuremmasta avoimuudesta on nyt taas uudelleen esillä.
Wiktor Krzyzanowski esitti huolensa siitä, ettei saisi käydä niin, että yksittäiset neuvoa antavan komitean jäsenet keskustelisivat julkisuudessa tavalla, joka vaarantaa Euroopan keskuspankin yhtenäisen julkisuuskuvan. Neuvoa antavan komitean sisäiset keskustelut tulee aina käydä salaisina. Kerroimme, että Erkki Liikanen ei ole milloinkaan kertonut Suomen julkisuudelle mitään käydyistä rahapolitiikkaan liittyvistä keskusteluista. Ainoastaan toimintamallista on käyty julkista keskustelua; aivan niin kuin pitääkin.
Keskuspankin mahdollinen julkaisematon tavoite 3…4% inflaatiosta
Piksu Media kertoi Wiktor Krzyzanowski:lle että Suomen mediassa on esitetty sivistyneitä arvauksia siitä, että keskuspankin neuvoa antava komitea olisi asettanut julkaisemattomaksi inflaatiotavoitteekseen 3…4%, jolla inflaatiolla olisi tarkoitus helpottaa velkaantuneita hallituksia inflatoimalla velkoja hieman pienemmiksi. Wiktor Krzyzanowski kertoi, ettei tässä ole mitään perää. Kyseessä ei ole edes sivistynyt arvaus, koska EKP:n pääjohtaja ei ole asiasta mitään lausunut. Kyse on pelkästä spekulaatiosta.
Paikalliset keskuspankit ovat EKP:n haaraosastoja
Piksu median huoleen siitä, että Suomen Pankin taseeseen kertyy suuri määrä Euroopan velkaantuneiden maiden vastuita Wiktor Krzyzanowski vastasi EKP:n kantana, että kyseiset velat ovat koko Euroalueen keskuspankkijärjestelmää koskevia ja Suomen pankin tulee kaikessa toimia täsmälleen EKP:n ohjauksen mukaisesti. On väärin nähdä yksittäistä keskuspankkia itsenäisenä toimijana. On olemassa vain yksi yhteinen keskuspankkijärjestelmä. Illuusio kansallisista keskuspankeista on kansallisten keskuspankkien ylläpitämä ilmiö.
Finanssivalvontaorganisaatiot integroidaan osaksi keskuspankkijärjestelmää
Wiktor Krzyzanowski kertoi lisäksi, että kansalliset finanssivalvontaorganisaatiot ovat kilpailleet keskenään siitä kuka saa valvottavakseen minkäkin pankin. Kansallisten finanssivalvontaorganisaatioiden integroiminen yhteiseksi Euroopplaiseksi valvontajärjestelmäksi tulee muuttamaan tilannetta. Nykyisissä kansallisissa keskuspankeissa samoin kuin kansallisissa finanssivalvontaorganisaatioissa on erittäin paljon erittäin hyvin palkattuja työpaikkoja, ja kokonaisuutta tullaan jatkossa yhä enemmän hallitsemaan EKP:stä (Frankfurtista).
Siirrymme vähitellen Frankfurt keskeiseen päätösmalliin
Piksu Media keskusteli matkan aikana myös muiden keskuspankkia ja Eurooppalaisia (DB, Commerzbank) suurpankkeja edustavien tahojen kanssa. Yhteisenä piirteenä keskusteluille oli se, että kansallisesta, Saksalaisesta, identiteetistä oli näissä piireissä luovuttu ja keskuspankkia lähellä olevat piirit olivat ylpeitä siitä, että Euroaluetta hallittiin Frankfurtista ja kaikkien intressinä tuntui aidosti olevan suurempi integraatio, Eurooppalainen indentiteetti, identiteetin uudet symbolit sekä Frankfurt keskeinen päätösmalli.
Kai Nyman EKP:n edessä
Tilaisuuden oli järjestänyt Seppo Sinisaari ja Piksu Mediasta keskusteluun osallistuivat Sepon ohella muun muassa Kai Nyman ja Jarl Waltonen (Osakesäästäjät).
Kyse on uskomuksista ja niiden mukaisesta johtamiskulttuurista
Mielenkiintoista huomata se, kuinka vastakkaisesti EKP ja Slush2012 ( http://www.piksu.net/artikkeli/slush2012-ja-p%C3%A4%C3%A4omasijoittaminen ) tilaisuuden pääomasijoittajat arvioivat avoimmuuden ja laaja-alaisen sitoutumisen lisäarvon taloudelliseen menestykseen. EKP edustaa suljettua ja yksinvaltaista toimintatapaa, mikä sellaisenaan on todellinen "tehokulttuuri", mutta hyvä lopputulos edellyttää, että päätöksiä on tekemässä ja toteuttamassa viisas johto. Enkelisijoittajat painottavat yrittäjille avointa vuoropuhelua asiakkaiden, työntekijöiden ja sijoittajien kanssa, koska näin taataan parhaan mahdollisen ymmärryksen syntyminen. Kyllähän yrittäjäkin on itsevaltainen päätöksenteossa, mutta se tapahtuu rahalla, joka on "vapaaehtoisesti" sijoitettu tuottotoivein yritykseen toisin, kuin EKP:n johto, joka elää "pakkokannon" rahoittamana. Siinä se pieni ero, joka merkitsee suurta kulttuuri- ja toimintatapaeroa. Uskotko Sinä, että joku muu tietää paremmin, mihin Sinun rahasi on syytä panna?