Yhteiskunnasta tulee dynaamisempi kun listaamattomien ja listattujen yritysten verokohtelu yhdenmukaistetaan
Yrityksen listaaminen pörssiin (esim. FirstNorth listalle) helpottaa yrityksen kehittämistä ja avaa mahdollisuuksia omistusjärjestelyille:
- potentiaalisten tulevien yhteistyökummpaneiden on mahdollista ostaa yrityksen osakkeita ja päästä näkemään yrityksen toimintaa jo ennen mahdollista liiketoiminnallista tai omistusjärjestelyyn liittyvää yhteistoimintaa
- yritykselle muodostuu markkinahinta, joka helpottaa mahdollisten yritys- tai liiketoimintakaupan hinnanmääristystä
- osakkeista tulee likvidejä ja omistajien on mahdollista myydä osia omistuksistaan ja tällä tavalla hajauttaa sijoituksiaan tai käyttää omaisuuttaan oman ja läheisten elämän vaatimiin järjestelyihin
- yrityksen tiedottaminen saa pörssin sääntöjen mukaisen ryhdin ja yrityksen tilan raportoinnista tulee luotettavampaa
- yrityksen saama velkarahoitus tulee lähes aina edullisemmaksi kun velkojien on helpompi seurata yrityksen tilaa
Suomessa on kuitenkin päädytty asettamaan taloudellisia veroesteitä listautumiselle:
- Listattujen yritysten osinkojen tehokas verokanta on yksityishenkilölle noin 29% (85% on veronalaista pääomatuloa ja tuon veronalaisen osuuden vero on tyypilliselle henkilölle 34%).
- Listaamattomien yritysten verokanta on yksityishenkilölle noin 25,5 % (75% on veronalaista pääomatuloa ja tuon veronalaisen osuuden vero on tyypilliselle henkilölle 34%)
Listautuminen edistää taloudellista dynamiikkaa helpottamalla omistus- ja liiketoimintajärjestelyjä. Miksi listautumiselle pitää asettaa veroesteitä ? Eräänä syynä on tietämättömyys. Aika harva meistä joutuu tekemisiin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintajärjestelyjen kanssa. Tyypillinen poliitikko tai virkamies ei pääse tekemään näitä järjestelyjä. Ne jotka yhteiskunnassa näitä järjestelyjä suunnittelevat (PwC-, Deloite-, Lindblad- .. konsultit, yrittäjät, yrityslakimiehet, suursijoittajat …) eivät tyypillisesti mene mukaan politiikkaan eivätkä he yleensä ole suunnitelleet virkamiesuraa. Lakeja suunnittelevissa tahoissa voi olla joku osakkeisiin sijoittanut, mutta yritysjärjestelyjä ei juuri kukaan virkamies tai poliitikko ole mukana tekemässä tai suunnittelemassa.
Kuva Sang Hyun Cho Pixabaystä
Sanot ”yhteiskunnassa näitä järjestelyjä suunnittelevat (PwC-, Deloite-, Lindblad- .. konsultit”
Näiltä ei kannata kysyä minkälainen lainsäädäntö on hyväksi yritysjärjestelyille. Näille konsulteille riittää töitä kun asiat tehdään monimutkaisella ja suomalaiskansallisella omituisella tavalla. Kun asiasta tehdään vaikeaa niin yritykset eivät itse osaa.
Tilanne on ihan sama kuin muidenkin lobbareiden, kuten Finanssialan keskusliitto, kohdalla. Kun Finanssialalta kysytään minkälaista finanssialan lainsäädäntöä tarvitaan niin tuloksena on osakesäästötilejä, ps-tilejä, sijoitusvakuutuksia, vakuutuskuoria, monimutkaista kansallista verotusta ja paljon muuta erikoista kansallista lainsäädäntöä, joka pitää kilpailijat loitolla Suomesta ja tekee ulkomaalaisille toimijoille vaikeaksi tulla tänne. Kilpailu estyy eikä suomalaisista pankeistakaan koskaan tule kansainvälisiä osaajia kun näiden oman lainsäädännön koukeroiden toteuttamisessa on aivan riittävästi tekemistä.
Listaamattomista yrityksistä osinkoa saavien verokanta on 7,5%, mutta tästä on suurin hyöty erittäin varakkaissa listaamattomissa yrityksissä, joita on vähän.
Suurin osa pienempien yritysten omistajista saa osinkoja tuolla verokannalla vain melko pienen määrän (8 % yrityksen nettovarallisuudesta). Jos maksaa enemmän osinkoa, niin ylimenevä osa menee ansiotuloksi.