Yrityksen kasvu, investoinnit ja pääoman tuotto

Sijoittaminen

Yrityksen tulevaisuuden tuloskehityksen arvioinnissa yhtenä parametrina on yhtiön odotettu kasvu. Toimintoja tehostamalla voidaan saada lyhytaikainen kasvupyrähdys, mutta pitkäaikainen kasvu vaatii investointeja. Vahvaan kasvuun tähtäävän yhtiön kohdalla se usein tarkoittaa alhaista voitonjakoa (tai jopa nollaosinkoa) sekä velkaantumisen nousua.

Tästä syystä yhtiön analyysiä lukiessa (tai tehdessä) on hyvä katsoa, että kasvuodotuksia varten on ennustettu riittävästi investointeja. Tämän jälkeen voi pohtia sitä, että riittääkö yhtiön tulorahoitus investointeihin vai joutuuko yhtiö ottamaan lisää velkaa. Kasvuyhtiöllä kasvu voi jäädä odotetusta tai jopa kariutua siitä syystä, että investointeja ei pystytä rahoittamaan pääomien puutteiden vuoksi. Pääomamarkkinat voivat kuivahtaa kokoon yrityksestä riippumattomista syistä esimerkiksi erilaisten kriisien johdosta. Voi olla, että rahaa olisi tarjolla, mutta sen hinta on vähäisestä tarjonnasta johtuen noussut kestämättömäksi.

Mikäli analyysissä arvioidut investoinnit jäävät keveiksi odotettuun kasvuun nähden, niin silloin analyysin tuloskin on kyseenalainen.

Pitkän aikavälin odotettu kasvu

Yhtenä kannattavuuden mittarina on oman pääoman tuotto eli ROE. Yhtiö voi maksaa nettotuloksesta osuuden osinkoina omistajille ja loppuosa siirtyy taseen omaan pääomaan. Tätä pääomaa voidaan sitten käyttää erilaisiin kasvuhankkeisiin.

Kun katsotaan pitkän aikavälin keskimääräistä odotettua kasvua, niin tuloskasvu perustuu juurikin ROE:n ja osinkojen jälkeen yhtiöön jäävään osuuteen. Kaavana se olisi

EPS:n kasvu = (1 - osingonjakosuhde) * ROE

Esimerkiksi jos yhtiön EPS on 1,50 euroa ja se maksaa 1,00 euron osingon ja ROE on 15 prosenttia. Tällöin tuloksen kasvuodotus olisi 5,0 prosenttia.

(1 - 1,00/1,50) * 15 % = 5,0 %

Korostetaan vielä, että tätä ei tule tulkita niin, että heti seuraavana vuotena EPS kasvaisi tällaisella vauhdilla. Kyse on pitkän aikavälin odotetusta kasvusta, joka perustuu keskimääräiseen osingonjakosuhteeseen ja keskimääräiseen oman pääoman tuottoon.

Mikäli yhtiö pystyy tehostamaan toimintaansa, niin silloin tulos kasvaa usein isolla prosentilla. Tämä on kuitenkin kertaluontoinen kasvupyrähdys ja kun tehostustoimet on tehty, niin silloin investointitahti määrittää kasvun edellytykset.

Haasteita

Edellä kuvatussa menetelmässä oletetaan, että yhtiöön sisään jäänyt voitto-osuus investoidaan kokonaisuudessaan ja näille investoinneille saataisiin nykyisenkaltainen ROE-tuotto.

Mikäli yhtiön ROE on toimialaa selvästi korkeampi, niin oletettavaa on, että ajan myötä ROE asettuu lähelle toimialan keskiarvon tuntumaan. Jos yhtiöllä on jokin pysyvä kilpailuetu, niin silloin ROE voi edelleenkin olla keskiarvoa korkeampi, mutta varovaisuusperiaate on hyvä pitää mielessä, kun tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia puntaroi.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROC tai ROIC)

ROE-prosentti voi kasvaa myös siksi, että yhtiön oma pääoma vähenee esimerkiksi mittavan voitonjako-ohjelman myötä. Oman pääoman tilalle yhtiö voisi (tiettyyn pisteeseen saakka) ottaa lisää velkaa ja rahoittaa näin investointihankkeitaan. Tällöin mittari (eli ROE) näyttäisi toiminnan tehostumisesta ja kasvun kiihtymisestä. Rahamääräinen tulos olisi kuitenkin pysynyt ennallaan.

Joillakin yhtiöillä oma pääoma voi olla negatiivinen tai lähellä nollaa, joka vetää maton alta ROE:n tulkinnalta.

Edellä mainituista syistä ROE:n sijaan tulisikin käyttää sijoitetun pääoman tuottoa eli ROC tai ROIC. Tämä ottaisi huomioon myös velkarahalla tehdyt investoinnit.

Sijoitettu pääoma koostuisi omasta pääomasta ja korollisista veloista, joista olisi vähennetty käteisvarat. Nettotuloksen sijaan käytettäisiin liiketulosta, josta olisi vähennetty verot. Näin siksi, että rahoittajina olisi nyt sekä vieraan että oman pääoman sijoittajat ja verojen jälkeinen liiketulos ”kuuluu” molemmille sijoittajille.

Kaavana:

sijoitettu pääoma = oma pääoma + korolliset velat - käteiset varat
ROC = liiketulos * (1 - veroaste) / sijoitettu pääoma

Sijoittajan kannalta korkea sijoitetun pääoman tuotto on hyvä mittari yhtiön tuloksentekokyvystä. Lisäksi korkea sijoitetun pääoman tuotto luo puskuria talouden taantumien varalle – tulos ei heti ole pakkasella ja velkaisuuden nostolle on monesti mahdollisuuksia.

Oleellista on myös se, millaisia kasvuinvestointeja yhtiö tekee, jotta sijoitetun pääoman tuotto pysyisi korkealla tai jopa kääntyisi nousuun. Sijoittajan on myös pohdittava sitä, miten nämä investoinnit rahoitetaan ja miten tämä muuttaa yhtiön riskiprofiilia. Mikäli investoinnit toteutetaan velkarahalla, niin voi käydä niinkin, että ROE kasvaa mukavasti, kun taas sijoitetun pääoman tuotto laskee.


Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/sunset-singapore-silhouettes-219354/

investoinnit kasvu ROE

2 thoughts on “Yrityksen kasvu, investoinnit ja pääoman tuotto

  1. Minulla on börsdata palvelu ja aloin artikkelisi innoittamana seurata omistusteni ROC ja ROIC tunnuslukua.
    En voi seurata kovin monia asioita. Kumpi näistä kannattaisi valita ensisijaiseksi ?

    Vielä toinen kysymys. Pankeille ROC antaa alhaisia lukuja. Muilla omistamillani pankeilla tuo ROC luku oli 1% tuntumassa, mutta Oma Säästöpankki pääsi lukuun 1,7% ja TF bank sai peräti 2,9%. Minua jäi ihmetyttämään mitä ROC kertoo pankeista. Vaikuttaisi siltä että jotain hyödyllistä kertoo, jotain erilaista kuin muille yrityksille, mutta mitä?

    1. En tunne Börsdataa niin tarkasti, että osaisin sanoa heidän ROC tai ROIC eroavaisuuksista. Käyttäisin näistä sitä, mikä tuntuu omasta mielestä järkevältä omiin käyttötarpeisiin.

      Pankkien kohdalla käyttäisin ROE:ta, sillä pankeilla velat ovat osaltaan ”raaka-ainetta”, kuin varsinainen toiminnan rahoitusmuoto. Tästä tarkemmin ”Pankkien arvonmääritys” -kirjoituksessa https://piksu.net/pankkien-arvonmaaritys/

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Johtavat AI-yhtiöt

Tekoäly on nyt joka paikassa ja vähän samanlainen taikasana kuin Internet oli pari vuosikymmentä sitten. Lähdin tutkimaan johtavia AI-firmoja. Kannattaako niihin vielä sijoittaa?

Kokeile tekoälyn käyttöä