Yrityksen strategiasuunnittelu tapahtuu yleensä seuraavissa askelissa:

1. Analysoidaan yrityksen liiketoimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutosprosessit ja niiden perusteella muodostetaan kuva siitä miltä liiketoimintaympäristö näyttää muutamien vuosien kuluttua.
2. Valitaan yritykselle soveltuva rooli tuossa tulevaisuudenkuvassa.
3. Laaditaan strategiset toimenpiteet, joilla yritys pääsee tavoittelemaansa rooliin.
4. Kommunikoidaan strategia ja luodaan hyvällä johtajuudella motivaatio päämääriin.

Tähän perusmalliin on tulossa muutos "Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu", jonka perusperiaatteet IBM Cognos innovaatiokeskuksen johtaja Cristopher Papenfuss esitteli Suomessa järjestetyssä IBM seminaarissa "Miten ennustaa älykkäästi muuttuvassa maailmassa".

Christopher Papenfuss / IBM

Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu rakentuu dynaamisissa liiketoimintaekosysteemeissä toimivien yritysten tarpeille:

• Monella alalla business ympäristö muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti ja on aivan mahdotonta rakentaa varmaa tulevaisuudenkuvaa. Muutama vaihtoehtoinen skenaario voivat paremmin auttaa yritystä varautumaan tulevaisuuteen kuin jäähän valettu, yhteen päämäärään pyrkivä strategia.
• Yhteiskunta, teknologia ja kulutuskäyttäytyminen muuttuivat vielä viisikymmentä vuotta sitten paljon hitaammin kuin nyt, kun monet teknologiat synnyttävät uusia liiketoimintoja tihenevään tahtiin. Digikamerat, litteät laajakulmanäytöt, gps vastaanottimet, facebook ja monet muut ovat teknologioita, jotka vasta aivan hiljattain ovat muuttaneet oman alueensa liiketoimintaympäristön. Viisikymmentä vuotta sitten saimme olla tyytyväisiä siihen että TV lähetyksiin tulivat värit ja seuraava mullistus taisikin tulla vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua  kun ensimmäinen kotitietokone teki tuloaan. Nyt tilanne on toinen ja sen huomaa myös maailman bruttokansantuotteen keskimääräisestä kasvuvauhdista, joka on jo miltei kaksinkertainen silloin vallinneeseen perustasoon nähden.

Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu tapahtuu seuraavasti: 

1. Luodaan muutamia mahdollisia skenaarioita siitä, minkälainen liiketoimintaympäristö voisi muutamien vuosien kuluttua olla
2. Rakennetaan yrityksen talouteen ja kompetenssiportfolioon väljyyttä siten, että kunkin skenaarion asettaamaan haasteeseen on varauduttu
3. Tehdään päätökset siitä, miten juuri me haluamme radikaalilla innovaatollamme muuttaa maailman toisenlaiseksi ja annetaan riittävät valtuudet ja resurssit niille henkilöille, jotka tuota innovaatiota ajavat.

Skanaariopohjainen strategiasuunnittelu auttaa dynaamisia yrityksiä

Skenaariopohjaisessa suunnittelun edut tulevat esiin niissä yrityksissä, jotka toimivat dynaamisella sektorilla, kun taas hitaammin muuttuvassa ympäristössä toimivat yritykset hyötyvät enemmän traditionaalisesta toimintatavasta. Dynaamisessa ympäristössä toimivat yritykset hyötyvät yleensä enemmän motivoituneesta ja muutoksiin sitoutuneesta henkilökunnasta ja tästä syystä skenaariopohjaiseen strategiaprosessiin otetaan yleensä mukaan suurempi joukko yrityksen työntekijöitä. Henkilöstö, joka kokee että heitä kuunnellaan, on yleensä motivoitunutta ja tavoittelee uhrautuvaisesti yrityksen päämääriä.

Tärkeintä on kuitenkin motivoitunut henkilökunta

Henkilöstön mukaan ottaminen yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun maksaa aikaa, eivätkä kaikki menestyvät yritykset ota henkilöstöään mukaan suunnitteluprosessiin. Mutta silti olisi hyvä, että työntekijöitä kuunnellaan aina niissä asioissa, jotka liittyvät kyseisen työn kehittämiseen ja jossa voidaan hyvällä syyllä olettaa työntekijöillä olevan hyvää näkemystä. Finnairin kaltaisten tilanteiden syntyminen, joissa työntekijät eivät ole sitoutuneita yrityksen (johdon) tavoitteisiin eivät ole työntekijöiden sen paremmin kuin yrityksen johdon syytä. Mutta kyllä kapteeni saa hieman katsoa myös peiliin jos laivalla syntyy kapina. Onneksi Finnarin kaltaisia henkilöstön kapinoita on sentään aika harvassa – muutosvastarinta ja strategian jalkauttamisvaikeudet ovat paljon yleisempiä ensioireita, joihin monissa yrityksissä osataan tarttua jo ennen kuin tilanne ryöstäytyy käsistä.

Yrityksen johtamistapa on kaikkein tärkein menestystekijä ja on harmi että sijoittajat saavat vinkkiä tilanteesta vasta sitten kun yrityksen toiminta sakkaa ja käännytään syöksykierteeseen tai silloin kun yrityksen tulos pinkaisee raketinkaltaiseen nousuun. Harmi, että tilannetta on vaikea ennakoida ulkopuolelta.

Yrityksen strategiasuunnittelu tapahtuu yleensä seuraavissa askelissa:

1. Analysoidaan yrityksen liiketoimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutosprosessit ja niiden perusteella muodostetaan kuva siitä miltä liiketoimintaympäristö näyttää muutamien vuosien kuluttua.
2. Valitaan yritykselle soveltuva rooli tuossa tulevaisuudenkuvassa.
3. Laaditaan strategiset toimenpiteet, joilla yritys pääsee tavoittelemaansa rooliin.
4. Kommunikoidaan strategia ja luodaan hyvällä johtajuudella motivaatio päämääriin.

Tähän perusmalliin on tulossa muutos "Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu", jonka perusperiaatteet IBM Cognos innovaatiokeskuksen johtaja Cristopher Papenfuss esitteli Suomessa järjestetyssä IBM seminaarissa "Miten ennustaa älykkäästi muuttuvassa maailmassa".

Christopher Papenfuss / IBM

Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu rakentuu dynaamisissa liiketoimintaekosysteemeissä toimivien yritysten tarpeille:

• Monella alalla business ympäristö muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti ja on aivan mahdotonta rakentaa varmaa tulevaisuudenkuvaa. Muutama vaihtoehtoinen skenaario voivat paremmin auttaa yritystä varautumaan tulevaisuuteen kuin jäähän valettu, yhteen päämäärään pyrkivä strategia.
• Yhteiskunta, teknologia ja kulutuskäyttäytyminen muuttuivat vielä viisikymmentä vuotta sitten paljon hitaammin kuin nyt, kun monet teknologiat synnyttävät uusia liiketoimintoja tihenevään tahtiin. Digikamerat, litteät laajakulmanäytöt, gps vastaanottimet, facebook ja monet muut ovat teknologioita, jotka vasta aivan hiljattain ovat muuttaneet oman alueensa liiketoimintaympäristön. Viisikymmentä vuotta sitten saimme olla tyytyväisiä siihen että TV lähetyksiin tulivat värit ja seuraava mullistus taisikin tulla vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua  kun ensimmäinen kotitietokone teki tuloaan. Nyt tilanne on toinen ja sen huomaa myös maailman bruttokansantuotteen keskimääräisestä kasvuvauhdista, joka on jo miltei kaksinkertainen silloin vallinneeseen perustasoon nähden.

Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu tapahtuu seuraavasti: 

1. Luodaan muutamia mahdollisia skenaarioita siitä, minkälainen liiketoimintaympäristö voisi muutamien vuosien kuluttua olla
2. Rakennetaan yrityksen talouteen ja kompetenssiportfolioon väljyyttä siten, että kunkin skenaarion asettaamaan haasteeseen on varauduttu
3. Tehdään päätökset siitä, miten juuri me haluamme radikaalilla innovaatollamme muuttaa maailman toisenlaiseksi ja annetaan riittävät valtuudet ja resurssit niille henkilöille, jotka tuota innovaatiota ajavat.

Skanaariopohjainen strategiasuunnittelu auttaa dynaamisia yrityksiä

Skenaariopohjaisessa suunnittelun edut tulevat esiin niissä yrityksissä, jotka toimivat dynaamisella sektorilla, kun taas hitaammin muuttuvassa ympäristössä toimivat yritykset hyötyvät enemmän traditionaalisesta toimintatavasta. Dynaamisessa ympäristössä toimivat yritykset hyötyvät yleensä enemmän motivoituneesta ja muutoksiin sitoutuneesta henkilökunnasta ja tästä syystä skenaariopohjaiseen strategiaprosessiin otetaan yleensä mukaan suurempi joukko yrityksen työntekijöitä. Henkilöstö, joka kokee että heitä kuunnellaan, on yleensä motivoitunutta ja tavoittelee uhrautuvaisesti yrityksen päämääriä.

Tärkeintä on kuitenkin motivoitunut henkilökunta

Henkilöstön mukaan ottaminen yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun maksaa aikaa, eivätkä kaikki menestyvät yritykset ota henkilöstöään mukaan suunnitteluprosessiin. Mutta silti olisi hyvä, että työntekijöitä kuunnellaan aina niissä asioissa, jotka liittyvät kyseisen työn kehittämiseen ja jossa voidaan hyvällä syyllä olettaa työntekijöillä olevan hyvää näkemystä. Finnairin kaltaisten tilanteiden syntyminen, joissa työntekijät eivät ole sitoutuneita yrityksen (johdon) tavoitteisiin eivät ole työntekijöiden sen paremmin kuin yrityksen johdon syytä. Mutta kyllä kapteeni saa hieman katsoa myös peiliin jos laivalla syntyy kapina. Onneksi Finnarin kaltaisia henkilöstön kapinoita on sentään aika harvassa – muutosvastarinta ja strategian jalkauttamisvaikeudet ovat paljon yleisempiä ensioireita, joihin monissa yrityksissä osataan tarttua jo ennen kuin tilanne ryöstäytyy käsistä.

Yrityksen johtamistapa on kaikkein tärkein menestystekijä ja on harmi että sijoittajat saavat vinkkiä tilanteesta vasta sitten kun yrityksen toiminta sakkaa ja käännytään syöksykierteeseen tai silloin kun yrityksen tulos pinkaisee raketinkaltaiseen nousuun. Harmi, että tilannetta on vaikea ennakoida ulkopuolelta.