Mediajättejä on aina ollut olemassa joukkoviestinnän 500-vuotisen historian aikana. Jos kuitenkin keskitytään viimeisen 20 vuoden aikaan, jolloin digitaalinen media on kehittynyt massamarkkinoille sopivaksi välineeksi, huomataankin muiden kuin perinteisten mediayhtiöiden ohjaavan kehitystä.

1990-luvulla Nokia toi uuden langattoman viestintävälineen maailman ihmisille, mutta ei osannut hyödyntää sen mediamahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Perinteiset lehtitalot, TV-yhtiöt, elokuvastudiot ja levy-yhtiöt hallitsivat mediamarkkinaa nauttien viimeisistä kultaisista vuosistaan ennen World Wide Webin läpimurtoa yrityksiin ja koteihin 1990-luvulla.

2000-luvun aloittivat Napster ja vikkelästi verkossa liikkuva MP3-musiikki. Sisältöjen muuntuminen digitaaliseksi on sen jälkeen tapahtunut käytännössä jokaisessa mediassa. Median murroksen ensimmäisen aallon hyödynsi 2000-luvulla aivan suvereenisti Apple. Ensin iPod-musiikkisoitin, myöhemmin iPhone-älypuhelin ja viimeksi iPad-tablet ovat muokanneet median käyttökulttuuria, liiketoimintaa ja tulevaisuuden kehitystä voimakkaasti. Huolimatta siitä, että Apple todennäköisesti seuraavaksi tulee TV-markkinalle omalla laitteellaan, yhtiö tuskin on 2010-luvun mediajätti. Apple on ytimeltään kuitenkin elektroniikkavalmistaja.

2010-luvun mediajätti on globaali internetissä toimiva yritys, joka ylittää valtiorajat, maantieteelliset rajat, kielirajat, valuuttarajat, tullirajat ja myös kulttuurirajat. Perinteinen media – elokuva, kirjallisuus, lehdistö, musiikki, radio, televisio – on edelleen sidoksissa vanhoihin liiketoimintamalleihin, joissa toimitaan markkina kerrallaan. Globaaliksi liiketoiminnaksi skaalautuu helpoiten liiketoimintaansa internetissä pyörittävä yhtiö.

 2010-luvun mediajätti todennäköisesti myy ainakin digitaalisia sisältötuotteita, kuten vuokraelokuvia, e-kirjoja, ladattavia lehtiä, digitaalista musiikkia ja suoratoistona katseltavia TV-sarjoja. Lisäksi mediajätti voi myydä medialaitteita, antaa niitä vuositilauksen kylkiäisenä tai suositella yhteistyökumppanin laitteita, joilla sisältötuotteita voi ostaa ja niistä nauttia.

Löytyykö nyt, vuonna 2011, sellaista yhtiötä, joka täyttäisi vaatimukset 2010-luvun mediajätiksi: globaali toiminta tai yhtiön liiketoimintamalli sallii sen, yhtiö markkinoi digitaalisia sisältötuotteita tai pystyy halutessaan tekemään sen, ja johdon visio ja yhtiön resurssit yltävät tarpeeksi pitkälle?

Ehdokkaat 2010-luvun mediajätiksi ovat (aakkosjärjestyksessä): Amazon, Facebook, Google, Netflix, Rovio ja Spotify. Aivan, listalla ei ole yhtäkään perinteistä media-alan yritystä, kuten Bertelsman, Disney, News Corp, Pearson tai Time Warner. Ne voivat olla suuria, mutta suuntaa ne eivät ole näyttäneet enää pitkään aikaan.

Spotify ja Rovio ovat innovatiivisia yrityksiä, mutta niiden lähtötaso on niin paljon jäljessä suuria yrityksiä ja ne ovat niin keskittyneitä omiin erityisalueisiinsa, että mediajätiksi kasvu on epätodennäköistä. Netflix-elokuvavuokraamo on jo laajentunut Yhdysvaltojen ulkopuolelle, viimeksi Englantiin ja Irlantiin. Yhtiö on toistaiseksi keskittynyt vain elokuvien ja TV-sarjojen vuokraukseen ja näin saattaa olla myös jatkossa.

Globaali 2010-luvun mediajätti löytyy siis joukosta Amazon, Facebook ja Google. Yhtiöiden edesottamuksista kerrotaan lisää myös piakkoin ilmestyvässä 'Hyvästi media' -kirjassa.

Näistä yhtiöistä Google on hajottanut voimansa laajimmalle. Hakukoneen lisäksi yhtiö on mukana internet-palveluissa, sosiaalisessa mediassa, älypuhelinten ohjelmistobisneksessä, TV-laitteiden ohjelmistoissa, videopalveluissa ja sadoissa muissa bisneksissä. Rahansa yhtiö viime kädessä tekee internet-mainonnalla. Koska mainonta ajaa Googlea joka mediaan, sillä on motiivi menestyä mediabisneksessä tavalla tai toisella.

Facebook taistelee Googlen kanssa maailman eniten vieraillun sivuston tittelistä, mutta Facebookin 800 miljoonaa käyttäjää tekevät palvelusta jätin millä tahansa alalla. Jos Facebook huomenna päättää tehdä rahaa myymällä digitaalisia sisältötuotteita, sen käyttäjäkunta on samalla maailman suurin asiakaskunta. Facebook on jo ottanut askelia siihen suuntaan tarjoamalla musiikin kuuntelua ja elokuvien katselua sivuiltaan, mutta toistaiseksi yhtiö on pitäytynyt ensisijaisesti sosiaalisen median palveluna.

Amazon puolestaan on yhdysvaltalainen verkkokauppa. Se on kuitenkin hyvin erikoinen verkkokauppa, sillä se käytännössä käynnisti e-kirjojen markkinan maailmanlaajuisesti Kindle-järjestelmällään. Yhtiön perustajalla ja johtalla Jeff Bezosilla on voimakas visio miten kaupankäynti internetissä kehittyy ja miten Amazon johtaa kehitystä. E-kirjoja varten luodun Kindle-järjestelmän jälkeen yhtiö on kehittänyt Fire-järjestelmän musiikin, elokuvien, lehtien ja TV-ohjelmien ostamiseen ja käyttöön. Amazonilla on paikalliset verkkokaupat USA:n lisäksi Kanadassa, Kiinassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Japanissa ja Isossa Britanniassa. Esimerkiksi suomalaiset voivat ostaa e-kirjojaAmazon.com-kaupasta, mutta elokuvien kanssa on tiukempaa.

Ykkösehdokkaani 2010-luvun mediajätiksi on Amazon. Yhtiön visio, media-alan osaaminen, vaikutusvalta ja resurssit ovat sitä luokkaa, että se voi tehdä Applet 2010-luvulla.  Yllättäjiä voivat olla media-alan ulkopuolelta tulevat murrosta hyödyntävät suuryritykset, kuten teleoperaattorit, esimerkiksi Vodafone, tai parhaillaan suuntaansa hakeva Yahoo.