Metsäteollisuuden vientimäärät lisääntyvät mutta vientihinnat laskevat
Metsäteollisuuden vientimäärät lisääntyvät hieman, mutta vientihinnat laskevat, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Sahoja painaa yhä rakentamisen alakulo, sen sijaan sellun, paperin ja kartongin tuotantomäärät kasvavat maltillisesti. Tämän kevään poliittisten lakkojen lopullinen vaikutus metsäteollisuuden koko vuoden tuotantoon ja vientiin riippuu loppuvuoden kysynnästä.
”Viime vuosi oli metsäteollisuudelle hankala, ja tästäkin vuodesta on tulossa etenkin sahoilla vielä vaisu. Jäissä oleva rakentaminen ja talouden yleinen heikko tilanne vähentävät varsinkin sahatavaran kysyntää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kemiallisessa metsäteollisuudessa tilanne on parempi”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.
Suomalaisen metsäteollisuuden tuotannon ja viennin määrään vaikuttavat tänä vuonna myös poliittiset lakot, joiden vuoksi koneet seisoivat monella tuotantolaitoksella. Tähänastiset menetykset on laskettu jo mukaan ennusteeseen, mutta lakkojen lopullinen vaikutus riippuu siitä, miten kysyntä loppuvuonna kehittyy.
”Poliittisten lakkojen päätyttyä tuotantoa ajetaan ylös ja varastoja päästään purkamaan. Jos lopputuotteiden kysyntä sallii, metsäteollisuusyhtiöt pystyvät osin kuromaan kiinni lakoissa menetetyn tuotannon nostamalla tuotantolaitosten käyntiasteita. Viime vuonna käyntiasteet olivat keskimääräistä matalampia”, kertoo metsäekonomisti Marjo Maidell.
Metsäalan ennuste käsittelee Suomessa tapahtuvaa metsäteollista toimintaa. Ennusteessa ei käsitellä metsäjättien ulkomaantoimintoja.
Metsäalan ennuste: https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala-kevat-2024/
”Metsäteollisuuden vientimäärät lisääntyvät mutta vientihinnat laskevat”
Tähän juttuun ensi lukemalta tuli tunne, että otsikko on oikea, mutta kuitenkin jutussa oli taulukko, joka on otsikkoa tärkeämpää. Ristiriita tuli siitä, että vientihinnat laskevat kuluvana vuonna, mutta nousevat v. 2025. Sama koski myös viennin määrä.
Meikäläinen on ikuinen optimisti ja pitää kahden vuoden näkymää tärkeämpänä kuin yksin kuluvaa vuotta, koska niiden vertailusta löytyy asian ydin eli kokonaisuuden trendi. Taulukosta löytää helposti nousevan kuin laskevan trendin, kun katsoo kokonaisuutta eli kahden vuoden määriä ja hintoja.
Pellervon Taloustutkimus on siis tulkinnut johtopäätöksiä otsikon mukaan, mutta meikäläisen ”sijoitusmatematiikka” antaa posiviivisemman näkymän tilanteeseen. Looking forward is my opinion, eli ajattelen jenkkien tapaan ja teen johtopäätökseni sen mukaan.
Omaa kantaani perustelen sillä, että yhden vuoden näkymä on kovin lyhyt ja ”katsoo taaksepäin” ja enemmän kuluvaan vuoteen, kuin että etsisi ”kokonaisuuden trendiä”..