Reilu puolet kyselyyn vastanneista PK-yrityksistä ei maksa hallituksensa jäsenille palkkiota. Tilanne muuttuu, jos hallitukseen tulee yrityksen ulkopuolisia jäseniä.

”Lähes kolme neljäsosaa ei maksa hallituspalkkioita, jos yrityksessä ei ole ulkopuolisia jäseniä. Jos yrityksessä on mukana ulkopuolisia hallituksen jäseniä, vain joka kuudes ei maksa hallitustyöskentelystä palkkioita. Osassa yrityksistä palkkio maksetaan vain ulkopuolisille hallituksen jäsenille”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.

Hallituspalkkiot ovat pääsääntöisesti korkeammat, jos hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä. Hallituksen jäsenen keskimääräinen vuosipalkkio 50-249 henkilön yrityksissä on 6 311-8 687 euron välillä riippuen siitä, onko hallituksessa mukana ulkopuolisia jäseniä. Vähintään 250 työntekijän yrityksissä palkkio on 3 025-10 468 euron välillä. Puheenjohtajan palkkio on noin kaksinkertainen hallituksen jäsenen palkkioon verrattuna.

Kahdella viidestä yrityksestä on ulkopuolisia hallitusjäseniä

Noin kahdella viidestä vastaajayrityksestä on vähintään yksi yrityksen ulkopuolinen hallituksen jäsen. Lisäksi joka viides yritys harkitsee hallituksen täydentämistä ulkopuolisella jäsenellä. Mitä isompi yritys, sen suuremmalla todennäköisyydellä hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä.

”Ulkopuoliset hallitukset jäsenet tuovat selvästi ryhtiä hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta lisäarvoa yrityksen toimintaan. Kaikkein selvimmin ero näkyy hallituksen kyvyssä haastaa ja sparrata toimitusjohtajaa. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet myös tehostavat selvästi strategiatyötä ja päätöksentekoa sekä laajentavat yrityksen kontaktiverkostoa”, sanoo Kajala.

Hallituksen jäsenen keskimääräinen palvelusaika PK-yrityksissä on 10,6 vuotta ja hallituksen uusimman jäsenen keskimääräinen palvelusaika on 5,9 vuotta. Hallituksen vaihtuvuus on sitä suurempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse.

”PK-yrityksissä hallituksen jäsenten vaihtuvuus on selvästi pörssiyhtiöitä hitaampaa. Tämä on ymmärrettävää, kun hallituksissa on mukana paljon omistajayrittäjiä. Samaan aikaan kuitenkin kahdessa yhtiössä viidestä koetaan, ettei hallituksessa ole riittävää vaihtuvuutta eikä riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden kannalta. PK-yritysten kannattaisikin miettiä rohkeammin hallituksen kokoonpanoa yrityksen kulloisenkin tilanteen, strategian ja kehitysvaiheen mukaan”, sanoo Kajala.

Joka neljäs hallituksen jäsen on nainen

PK-yritysten hallituksen jäsenistä 25 prosenttia on naisia. Osuus on lähes sama kuin pienillä pörssiyhtiöillä, joiden hallituksissa naisia oli viime vuonna 26 prosenttia.

”Kun PK-yrityksissä naisjäsenet on valittu ilman pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin suositusta, naisten osuutta hallitusjäsenistä voidaan pitää varsin hyvänä”, Kajala sanoo.

PK-yritysten hallitusten jäsenet ovat keskimäärin 53-vuotiaita. Nuorin hallituksen jäsen PK-yrityksissä on keskimäärin 44-vuotias.

Digiloikka tehtiin myös hallitustyöskentelyssä

Koronapandemian takia myös pk-yrityksissä on tehty digiloikka. Etäyhteyksien käyttö kokouksissa ja verkkotyökalujen hyödyntäminen ovat lisääntyneet hallitustyöskentelyssä merkittävästi. Hallitukset ovat koronakriisin takia käsitelleet myös enemmän riskienhallintaan liittyviä kysymyksiä. Myös strategiaan, operatiiviseen liiketoimintaan sekä rahoituksen ja käyttöpääoman riittävyyteen liittyvien kysymysten käsittely lisääntyi noin joka neljännessä yrityksessä.

”Koronapandemia on muuttanut pysyvästi tapaa organisoida hallitustyöskentelyä. Samalla kuitenkin myös fyysisten tapaamisten tärkeys on tunnistettu. Etäyhteydet ovat vähentäneet vapaamuotoista keskustelua, minkä on koettu vaikeuttaneen strategiatyötä sekä päätöksentekoa vaikeissa ja suurissa asioissa”, sanoo Kajala.