Perunanviljelystä ja osakekaupasta – Sell in May
”Sell inMay” on eräs tunnettu kalenterianomalia, jonka mukaan osakkeiden tuotto välillä 1. toukokuulta – 31. lokakuuta on negatiivinen. Strategialla on vaihtoehtoisia nimiä: Ruotsalaisessa perunastrategiassa osakkeet myydään perunan istutukseen ja ostetaan takaisin kun perunat ovat nostettavissa. USA:ssa nimitys on Hallowen strategia koska osakkeiden takaisinosto tapahtuu Hallowen pyhän tienoilla.
Arvopaperi lehden verkkoversio on lainannut aiheesta englantilaista riippumattomaksi osakehistorioitsijaksi tituleerattua David Schwartzin kirjoitusta Financial Timesissa. David Schwartz on myös tunnettu kirjastaan ”Schwartz Stock Market Handbook: Guide for Private Investors on Best Times to Buy /Sell”
Schwartz esittää kirjoituksissaan, että aikaisemmin tuottoisa ”Sell inMay” ei ole tuottanut viime vuosikymmenellä. Tällöin kesäkuukausina osakkeet nousivat 70 % ajasta kun taas aikaisemmin tuottoisampina talvikuukausien osakkeet nousivat vain 60 % ajasta.
Ja selitys on se tavanomainen: Kun anomalia tulee tunnetuksi, entistä useampi sijoittaja alkaa hyödyntämään sitä jolloin anomalia häviää.
Sattumoisin samana päivänä CXO Advisroy sivusto esittelee Grimbacher et al tutkimuksen An Anatomy of Calendar Effects. Tämän 24.4.2010 julkaistun tutkimuksen johtopäätös on toinen. Sen yhteenveto CXO Advisory sivuilla kertoo, että eri kalenterianomaliat yhdistävä tutkimus tukee näkemystä, että Halloween ilmiö ja kuunvaihteen nousu (TOM = Turn of The Month) ovat toimiva kalenterianomalioita.
Ohessa sivuston kuva eri kalenterianomalioiden tuotoista.
Kuvassa: No Effect = ei mitään kalenterianomalia päivää, 33 % pörssipäivistä
Halloween effect: Marraskuusta huhtikuuhun
January effect: Tammikuun kurssikehitys
Turn-of-the-month effect: Päivästä ennen kuun vaihdetta kuukauden neljänteen päivään.
Holiday effect: Pörssipäivä, joka edeltää USA:n juhlapyhiä (New Year’s Day, Presidents’ Day, Good Friday, Memorial Day, July Fourth, Labor Day, Thanksgiving or Christmas)
Weekend effect: Perjantain kurssikehitys
Monet anomaliat ovat pitkäkestoisia ja säilyvät vaikka tulevat hyvin tunnetuksi. Eräs tunnetuin on arvostrategia, jota Piksu sivuilla selkeästi edustaa Taurus Capital. Toinen historiallisesti vanha, vuodesta 1942, ja voimissaan oleva tuottava strategia on momentum eli tuoton jatkuvuus.
Miksi nämä säilyttävät edelleen tuottonsa. Anomaliaan on syynä joku verotukseen, rahastojen käyttäytymiseen tai sijoittajapsykologiaan liittyvä seikka joka pysyy edelleen.
”Sell inMay” on eräs tunnettu kalenterianomalia, jonka mukaan osakkeiden tuotto välillä 1. toukokuulta – 31. lokakuuta on negatiivinen. Strategialla on vaihtoehtoisia nimiä: Ruotsalaisessa perunastrategiassa osakkeet myydään perunan istutukseen ja ostetaan takaisin kun perunat ovat nostettavissa. USA:ssa nimitys on Hallowen strategia koska osakkeiden takaisinosto tapahtuu Hallowen pyhän tienoilla.
Arvopaperi lehden verkkoversio on lainannut aiheesta englantilaista riippumattomaksi osakehistorioitsijaksi tituleerattua David Schwartzin kirjoitusta Financial Timesissa. David Schwartz on myös tunnettu kirjastaan ”Schwartz Stock Market Handbook: Guide for Private Investors on Best Times to Buy /Sell”
Schwartz esittää kirjoituksissaan, että aikaisemmin tuottoisa ”Sell inMay” ei ole tuottanut viime vuosikymmenellä. Tällöin kesäkuukausina osakkeet nousivat 70 % ajasta kun taas aikaisemmin tuottoisampina talvikuukausien osakkeet nousivat vain 60 % ajasta.
Ja selitys on se tavanomainen: Kun anomalia tulee tunnetuksi, entistä useampi sijoittaja alkaa hyödyntämään sitä jolloin anomalia häviää.
Sattumoisin samana päivänä CXO Advisroy sivusto esittelee Grimbacher et al tutkimuksen An Anatomy of Calendar Effects. Tämän 24.4.2010 julkaistun tutkimuksen johtopäätös on toinen. Sen yhteenveto CXO Advisory sivuilla kertoo, että eri kalenterianomaliat yhdistävä tutkimus tukee näkemystä, että Halloween ilmiö ja kuunvaihteen nousu (TOM = Turn of The Month) ovat toimiva kalenterianomalioita.
Ohessa sivuston kuva eri kalenterianomalioiden tuotoista.
Kuvassa: No Effect = ei mitään kalenterianomalia päivää, 33 % pörssipäivistä
Halloween effect: Marraskuusta huhtikuuhun
January effect: Tammikuun kurssikehitys
Turn-of-the-month effect: Päivästä ennen kuun vaihdetta kuukauden neljänteen päivään.
Holiday effect: Pörssipäivä, joka edeltää USA:n juhlapyhiä (New Year’s Day, Presidents’ Day, Good Friday, Memorial Day, July Fourth, Labor Day, Thanksgiving or Christmas)
Weekend effect: Perjantain kurssikehitys
Monet anomaliat ovat pitkäkestoisia ja säilyvät vaikka tulevat hyvin tunnetuksi. Eräs tunnetuin on arvostrategia, jota Piksu sivuilla selkeästi edustaa Taurus Capital. Toinen historiallisesti vanha, vuodesta 1942, ja voimissaan oleva tuottava strategia on momentum eli tuoton jatkuvuus.
Miksi nämä säilyttävät edelleen tuottonsa. Anomaliaan on syynä joku verotukseen, rahastojen käyttäytymiseen tai sijoittajapsykologiaan liittyvä seikka joka pysyy edelleen.
Maassa (sittenkin) maan tavalla
USA:ssa osingot maksetaan pääsääntöisesti neljästi vuodessa ja Suomessa kerran vuodessa keväällä. Lyhyellä tähtäimellä kurssi tietysti laskee osingonmaksusta, mutta hiukan pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa se, että esim. tämän vuoden osinkopotti ylittää 7,5 mrd euroa, mitä voi verrata viime vuoden toukokuun pörssivaihtoon, 11,5 mrd euroon.
Kevään osingot tuovat pörssiin siis lisää likviditeettiä, jonka tietysti teoriassa voi sijoittaa minne vain, mutta josta varmasti suuri osa palautuu Helsingin pörssiin ja ovat siten nostamassa kurssitasoa jo keväällä.
Em. syistä olen itse jossain mitassa noudattanut Sell in May -periaatetta – en tosin viime toukokuussa!
Tästä päästäänkin siihen, että kurssit ovat nousseet jo 14 kuukautta. Firmojen tulokset ovat kuulemma parantumassa. Toisaalta eiköhän parantuneita tuloksia ole kursseihin diskontattukin, joten minä vähennän osakepainoa.
T. Juha