Naisten määrä hallituksessa korreloi menestyksen kanssa, mutta kiintiöistä on harmia

Economist lehti on viime viikon pääkirjoituksessaan päätynyt samoille linjoille kuin Piksu:n Johannes Hide'n taannoisessa artikkelissaan  "Naiskiintintiöt hallituksiin – ei kiitos".

Economist lehti siteeraa McKinsey tutkimuslaitoksen tutkimustulosta, jonka mukaan ne yritykset, joiden hallituksissa istuu eniten naisia, pärjäävät paremmin kuin miesvaltaiset yritykset. Mutta toisaalta Norja on ollut koelaboratorio, jossa on naiskiintiöiden avulla nostettu naisten määrä hallituksissa 9% tasolta vuonna 2003 nykyiselle lähes 40% tasolle. Kiintiöiden vaikutukset ovat olleet masentavia. Naiskiintiöt eivät toimi, vaan heikentävät suorituskykyä. Missä vika?

Economist lehti päätyy siihen näkemykseen, että naisten määrä hallituksessa ei ole oleellista, vaan se miten yritys suhtautuu diversiteettiin, erilaisiin näkemyksiin ja tapoihin ajatella. Naisia valitaan helpommin sellaisten yritysten hallituksiin, joissa diversiteetin arvostaminen on korkealla tasolla ja tuo diversiteetin arvostaminen on se tekijä, joka nostaa yrityksen menestykseen. Naisten suuri määrä hallituksessa on tunnusmerkki siitä, että yrityksen ajattelutapa on sellaisella tasolla, joka johtaa menestykseen.

EU:n naiskiintiöitä koskeva lakialoite puuttuu väärään asiaan

EU:ssa menossa oleva lainsäädäntöaloite, jonka mukaan naisten määrä hallituksissa määrättäisiin vähintään 40% suuruiseksi viimeistään vuonna 2020 puuttuu tämän mukaan väärään asiaan. Yritykset alkavat Norjan tavoin rakentaa kulisseja sen sijaan että diversiteetin arvostus aidosti nousisi yritysten menestystä parantavalle tasolle. Eikä noista kulisseista ole ollut mitään kummempaa iloa vaan päin vastoin. Tulokset pakkokiintiöistä ovat negatiivisia.

Sijoittajan kannattaa poimia sellaisia yrityksiä, joiden hallituksissa istuu naisia

Mutta onko meillä keinoja rakentaa diversiteetin arvostusta jollakin luonnollisemmalla tavalla kuin määräämällä naiskiintiöitä? Ainakin sijoittajan on hyvä huomata, että naisten suuri määrä hallituksessa korreloi menestyksen kanssa. Korrelaatio ei ehkä ole vahva, mutta McKinsey:n mukaan se on kuitenkin selvä. Ainakin sellaisia yritykset, joiden  hallituksessa ja johtoryhmässä istuu pelkkiä suorituspaineisia uraputkimiehiä, kannattaa kiertää kaukaa. Elämässä ja työyhteisössä tarvitaan muutakin kuin suorituksia.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas