Vuoden 2012 budjettitalouden menot nousevat noin 3,5 prosenttia vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 1,5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys).

Menotasoa nostavat automaattiset tekijät kuten hintatason muutos ja nousevat eläkekustannukset. Lisäksi valtionvelan korkomenot, joita talousarvioesitykseen sisältyy 2,2 miljardia euroa, nousevat vuodesta 2011.

Hallitusohjelman mukaisesti valtion menoja sopeutetaan julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Talousarvioesitykseen sisältyy n.1,1 mrd. euroa menosäästöjä. Toisaalta hallituksen painopistealueisiin kuten harmaan talouden torjuntaan ja nuorten sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen lisätään rahoitusta yhteensä n. 410 milj. euroa.

Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2012 nousevan noin 5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta. Verotulot ovat noin 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 6 prosenttia. Verotulojen 2,1 miljardin euron kasvusta vuodelle 2011 budjetoituun verrattuna nettomääräisesti runsaat 200 milj. euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta sekä edellisen hallituksen veropäätöksistä (n.160 milj. euroa). Verotuksen painopiste siirtyy talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Suurimmat veronkevennykset kohdistuvat ansiotulo- ja yhteisöverotukseen, vastaavasti kiristyksiä kohdistetaan varsinkin valmisteverotukseen mm. energiaveroon, ajoneuvoveroon ja alkoholi- sekä tupakkaveroon. 

Valtionvelka nousee ensi vuonna 7 mrd. eurolla 89 miljardiin euroon, joka on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2012 – 2015

Uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Hallituksen kehyspäätös sisältää vaalikauden 2012 – 2015 menokehyksen, joka asetetaan siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasossa verrattuna edellisen hallituksen maaliskuussa 2011 antamaan kehyspäätökseen.

Vaalikauden aikana kohdistetaan lisäpanostuksia hallitusohjelman liitteeseen 2 sisältyviin painopistealueisiin kaikkiaan noin 700 milj. eurolla vuoden 2015 tasolla. Vastaavasti hallitusohjelman liitteen 2 mukaisesti toteutetaan säästöjä kehysmenoissa yhteensä n. 2,1 mrd. eurolla Lisätalousarvioita varten hallitus varaa kehyksestä vuosittain 200 milj. euroa.

Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella (2011/2015) keskimäärin 4,3 % vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan hieman tätä enemmän, 4,7 %.

Valtionvelan arvioidaan kehyskauden aikana kasvavan noin 26 mrd. eurolla, jolloin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee n. 48 prosenttiin vuonna 2015.

Vuoden 2010 kolmas lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 30.9. Vuoden 2012 talousarvioesitys ja tarkistetut kehykset vuosille 2012 – 2015 annetaan 5.10.

*ilman kumulatiivisen ylijäämän käyttöä

Suhdannenäkymät heikentyneet

Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna.

Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuonna. Valtion alijäämä pysyy kuitenkin yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu.

Suomen talouden ennuste
määrän muutos, prosenttia