Yhden prosentin keskitetty palkankorotus kasvattaa elintasoamme noin 0,16%

Me suomalaiset saimme Lauri Ihalaisen ja työmarkkinajärjestöjen välisen keskitetyn palkkaratkaisun tuloksena luokkaa 2%/vuosi palkankorotuksen. Mutta paljonko keskitetyt palkkaratkaisut ylipäätään vaikuttavat elintasoomme kun Suomessa tuotetut hyödykkeet ja palvelut samalla kallistuvat?

Onneksi keskitetyt korotukset kasvattavat ostovoimaamme suhteessa tuontihyödykkeisiin. Tuonnista se osa, joka tulee suomalaisten kuluttajien käyttöön, muuttuu edullisemmaksi ja hyödyttää elintasomielessä kansalaisia. 

Oheisesta kaaviosta näemme, että noin 16% käyttämiemme palveluiden ja hyödykkeiden hinnasta on peräisin tuonnista. Tälöin 1% palkankorotus kohottaa ostovoimaamme noin 0,16%. Keskitetyn palkankorotuksen vaikutus elintasoomme on tämän suuruinen. Keskitetyt ratkaisut ovat erittäin merkittäviä, mutta niiden arvo tulee muualta. Elintasoon ne eivät suuresti vaikuta.  

Suomen kansantalous vuoden 2009 lukujen valossa (Lähde: wikipedia)

Palkkatasolla säädetään kilpailukykyä

Suomalaisten palkkataso vaikuttaa täysimääräisesti siihen, miten kallista suomalainen työvoima on. Se vaikuttaa siihen haluavatko yritykset rakentaa tuotantoaan tänne vaiko jonnekin muualle. Palkkatasolla säädetään kilpailukykyämme. Jos vienti on pitkään suurempaa kuin tuonti ja työllisyys on korkeaa, niin palkkatasoa voidaan vähitellen kasvattaa ja taas jos tuonti kasvaa ja alamme velkaantua, niin palkkatasoa on pakko pienentää. Palkkatasolla säädetään kansantalous tasapainoon.

Viime vuonna tehty keskitetty palkkaratkaisu oli maamme talouden kannalta keskeinen

Viime vuonna tehdyllä keskitetyllä palkkaratkaisulla on maamme tulevaisuuden kannalta luultavasti yhtä paljon merkitystä kuin kaikilla hallituksen säästö- ja veronkiristämistoimilla yhteensä. Keskitetyllä ratkaisulla vaikutettiin kansantalouden pitkän aikavälin kilpailukykyyn tavalla, joka kantaa kestävällä tavalla hedelmää monina tulevina vuosina.

Onneksi Suomessa on talouden kokonaisuutta hyvin ymmärtävät työmarkkinajärjestöt. Tämän ymmärtämyksen varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta.

 

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen