Suomen talousnäkymät ovat tällä hetkellä hieman myönteisemmät kuin vuoden 2011 lopussa. Vuodelle 2012 ennustetaan 0,8 prosentin kasvua ja se on hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa selviää valtionvarainministeriön tuoreesta taloudellisesta katsauksesta.

Ennusteen mukaan maailmankauppa ja -talous kasvavat kohtuullista vauhtia, joskin hitaammin kuin vuonna 2011, mutta Suomen viennin kasvu ei pysy vauhdissa mukana eli markkinaosuuden pienentyminen jatkuu.

Suomen tärkeiden kauppakumppaneiden, kuten Saksan ja Ruotsin, talouskehitys osoittaa myös hiipumisen merkkejä. Euroalue on vaarassa ajautua taantumaan. Osittain viennin heikkojen näkymien vuoksi yksityiset investoinnit eivät kasva kuluvana vuonna. Työttömyysaste kohoaa keskimäärin 8 prosenttiin. Työttömyyden nousun taustalla ovat työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa tapahtuvat rakennemuutokset. Tänä vuonna inflaatio pysyy edelleen Suomessa euroalueen keskimääräistä inflaatiota korkeampana, mutta hintojen muutos on kuitenkin maltillisempaa kuin parina edellisenä vuotena. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 2,8 prosenttia edellisestä vuodesta.

Vuonna 2013 taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän ja BKT:n kasvuksi muodostuu 1,5 prosenttia. Kasvu on edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Viennin oletetaan elpyvän hieman alle kolmen prosentin kasvuun vetäen yksityiset investoinnit nousuun. Tuonti pysyy kuitenkin vientiä korkeammalla tasolla ja kauppatase siten edelleen alijäämäisenä. Työmarkkinoilla ei suurta muutosta ole odotettavissa. Työttömyysaste laskee vuodesta 2012 hiukan ja sen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,9 prosenttia. Inflaatio hidastuu vain vähän, koska talousnäkymät kohenevat ja välillistä verotusta kiristetään edelleen. Vuonna 2014 talouskasvu kiihtyy 2,1 prosenttiin mutta jää kuitenkin pitkän aikavälin keskiarvoa alhaisemmaksi. Vaihtotaseen ennustetaan tasapainottuvan ja työttömyys kääntyy maltilliseen laskuun.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni viime vuonna mutta oli edelleen 0,8 prosenttia alijäämäinen kokonaistuotantoon suhteutettuna. Erityisesti valtiontalouden alijäämä pieneni mutta säilyi yli 3 prosentissa kokonaistuotantoon suhteutettuna. Ohjelmassaan hallitus asetti tavoitteekseen tasapainottaa valtiontalous ja kääntää valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon selkeään laskuun vuoteen 2015 mennessä. Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa, mutta valtiontalous säilyy alijäämäisenä kehyskaudella. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntien talous pysyy alijäämäisenä kehyskaudella. Työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin 2½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa. Koko julkisen talouden ylijäämä on kehyskauden lopulla 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituksen kehysriihessä päättämien toimien ansiosta julkisen talouden kestävyysvaje supistuu aiemmista arvioista mutta on yhä 3,5 prosentin luokkaa bruttokansantuotteesta.

Lisää tietoa:

• Valtiovarainministeriön keskeiset ennusteluvut
• Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus