Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mielestä Suomesta on tehtävä työelämän kehittämisen johtava maa maailmassa.

"Maan hallitus on asettanut työelämän kehittämisstrategiassaan tavoitteeksi johtajuuden Euroopan tasolla, mutta miksi tyytyä siihen. Ykkössija maailmassa on kunnianhimoinen, mutta se on mahdollista saavuttaa, kunhan vain kääritään hihat ja ryhdytään hommiin", Maija Pihlajamäki linjasi liiton luottamusmiesseminaarissa Helsingin messukeskuksessa.

"Vaikka ammattijärjestöjen keskeisimmät tehtävät liittyvätkin vahvasti palkkojen ja palkkaehtojen parantamiseen sekä työsuhdeturvaan, työelämän laatuasiat ja työhyvinvointi saavat yhä korostuneemman roolin mietittäessä edunvalvonnan nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita jatkuvassa muutoksessa olevilla työmarkkinoilla samaan aikaan kun haetaan vastauksia työurien pidentämisen keinoihin".

Pihlajamäki korostaa, että työhyvinvoinnin keskeinen kivijalka, jonka päälle kaikki rakennetaan, on vahva johtaminen työpaikoilla. Sen kulmakiviä ovat esimiesten ja alaisten keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuus. Tiedonkulku on oltava avointa, välitöntä ja kaksisuuntaista. Mahdollisuus palautteen saamiseen ja antamiseen on ensiarvoisen tärkeää.

"Hyvällä esimiestyöllä on aivan keskeinen merkitys ihmisten työmotivaatioon ja työn vaikuttavuuteen. Työkyvyn edistäminen ja työssä jaksaminen edellyttävät lisäksi työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivistä yhteistyötä. Jotta työterveyshuollon vaikutuksia voidaan arvioida, vaatii se mittareiden laatimista. Niitä kehitettäessä on otettava huomioon erilaiset työpaikat ja työsuhdemuodot."

"Julkisten palvelujen tuottamistapoja uudistetaan jatkuvasti, samoin uudistuvat myös kuntarakenteet. Näillä muutosprosesseilla on vaikutuksensa työntekijöiden työtehtäviin, ja ne myös muuttavat työympäristöä. Näissä muutoksissa on keskeistä ottaa henkilöstö mukaan suunnittelemaan muutosten toteuttamista ja antaa mahdollisuudet vaikuttaa niihin ratkaisuihin, jotka koskevat henkilöstön asemaa. Tietoisuus tulevista muutoksista ja niiden vaikutuksista omaan työhön ovat keskeisiä työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen toimivuuden kannalta."

Pihlajamäki painottaa, että hyvinvoiva työyhteisö perustuu työpaikkojen myönteisten ominaisuuksien varaan. Yhteistyö ja yhteenkuuluvuus eivät synny ja pysy hengissä itsestään. Ne vaativat jatkuvaa vaalimista. Myönteisen ilmapiirin avulla toimiva työyhteisö kehittää ja ylläpitää itsessään jatkuvasti hyvinvointia edistäviä piirteitä.

"Työyhteisö tukee ja edistää tehtävänsä osaavia ja työssään viihtyviä, motivoituneita työntekijöitä, jotka tuntevat itsensä arvostetuiksi työpaikallaan", Pihlajamäki linjaa.

Työpaikoilla on Pihlajamäen mukaan pystyttävä kyseenalaistamaan toimimattomat tai jopa työturvallisuutta ja -hyvinvointia vaarantavat käytännöt hyvissä ajoin. Yksittäisen työntekijän on kyettävä tunnistamaan omat jaksamisensa rajat ajoissa ja haettava apua kriisitilanteissa.