Uudet pörssilistautumiset vähenivät dramaattisesti pörssikurssien laskiessa

Sijoittaminen

Pörssilistautumiset (=Initial Public Offering, IPO) olivat vilkkaimmillaan vuonna 2021, silloin kun pörssikurssit olivat korkeimmillaan. Listautumisvauhti on hidastunut vuoden 2022 aikana. Maailmanlaajuisesti listautumisaktiviteetti lähes puolittui vuoden 2022 alusta, ja eniten määrät romahtivat Yhdysvaltain markkinoilla. Lähi-itä ja Intia sen sijaan olivat harvinaisia valopilkkuja.

Geopoliittisten jännitteiden ja makrotaloudellisten tekijöiden aiheuttama lisääntynyt volatiliteetti, laskevat arvostustasot ja listautumisantien jälkeinen huono kurssikehitys johtivat monien listautumisten lykkäämiseen 2022 toisen vuosineljänneksen aikana. Listautumisaktiivisuus hidastui dramaattisesti useimmilla suurilla markkinoilla vuoden 2022 alusta ja ennätysvuoden 2021 lukemista. Vuoden 2022 alusta toteutettiin globaalisti yhteensä 630 listautumista, eli 46 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Niiden yhteisarvo oli 95,4 miljardia dollaria, missä on 58 prosentin pudotus verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon.

Kymmenen suurinta listautumisantia keräsivät 40 miljardia dollaria. Kolme neljästä suurimmasta listautumisannista tehtiin energia-alalla, joka kiilasi kärkisijalta teknologiasektorin suurimpien pääomien kerääjänä. Teknologiayhtiöt jatkoivat edelleen lukumäärältään aktiivisimpana sektorina, mutta keskimääräinen annin koko puolittui. Silmiinpistävää oli myös suurimpien antien keskittyminen Kauko- ja Lähi-idän pörsseihin.

”Sijoittajat ovat yhä valikoivampia. Se johtuu markkinoiden kiristyneestä likviditeetistä sekä siitä, että kahden viime vuoden aikana pörssilistalle tulleista uuden talouden yrityksistä useiden osakekurssi on laskenut. Nyt keskitytään pelkkien kasvutarinoiden ja -ennusteiden sijaan yritysten perusteikijöihin, kuten kykyyn tehdä kestävää voittoa ja kassavirtaan”, kertoo EY Suomen listautumispalveluista vastaava partneri Päivi Pakarinen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa suurimmalla osalla vuonna 2021 listautuneista yrityksistä kauppaa käydään alle listautumishinnan, ja niiden keskimääräinen tuotto on seurannut laajempaa markkinoiden laskua, mikä vaikuttaa sijoittajien halukkuuteen osallistua uusiin transaktioihin.

Alkuvuoden jonot Helsingin pörssin ovella hyytyivät

Alkuvuonna vaikutti siltä, että Helsingin pörssin ovella on jonoa lähes viime vuoden malliin.

”Toisella kvartaalilla tunnelmat kuitenkin muuttuivat meilläkin niin epävarmoiksi, että useimmat kesän listautumiseen tähdänneet yhtiöt päättivät jäädä tarkkailemaan tilannetta”, Pakarinen toteaa.

”First Northiin saatiin kuitenkin neljä uutta yhtiötä: Lapwall, Lifa Air, Witted Megacorp ja Asuntosalkku. Sen sijaan Nordec ja Medicortex joutuivat perumaan antinsa kalkkiviivoilla”, Pakarinen jatkaa.

Heinäkuun puolella First Northiin on ehtinyt viides tulokas Nordic Lights. Lisäksi F-securen osittaisjakautuminen kasvatti päälistan yhtiöiden määrää.

”Nordic Lightsin onnistunut anti luo uskoa siihen, että ikkuna ei ole täysin säpissä, vaan oikein hinnoitellut, vahvan tarinan omaavat yhtiöt houkuttelevat yhä sijoittajia. Työskentelemme myös edelleen useiden yhtiöiden kanssa, jotka tähyävät pörssiin loppuvuonna tai pidemmällä aikajänteellä. Markkinatilanne kuitenkin näyttää, millaisia johtopäätöksiä hankkeissa tehdään syksyllä”, Pakarinen arvelee.

Epävarmuus näkyi myös muissa Pohjoismaissa. Perinteisesti hyvin vilkkaat, viime vuonna reippaasti yli sataan listautumiseen yltäneet Ruotsin markkinat, houkuttelivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain reilut 20 uutta yhtiötä listoille. Näistäkin kymmenen oli varsin pieniä, alle 10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin anteja. Kerättyjen pääomien määrässä Oslon markkinat voittivat Tukholman, vaikka anteja oli Norjassa lukumääräisesti vähemmän.

Markkinoiden epävakaus heijastuu myös EMEIA-alueelle

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä Euroopassa tehtiin 43 antia, ja niiden arvo oli 1,5 miljardia dollaria. Euroopan osuus maailmanlaajuisista listautumisista oli 15 prosenttia ja pääomista 4 prosenttia vuoden 2022 alusta. Kaksi eurooppalaista pörssiä (Borsa Italiana ja Oslo) oli kuitenkin globaalisti 12 parhaan joukossa pääomilla mitattuna ja yksi, eli Nasdaq OMX, kauppojen lukumäärän perusteella.

Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa IPO-aktiviteetti näyttää edelleen lupaavalta huolimatta globaaleista epävarmuustekijöistä. Vaikka kauppojen lukumäärä laski 54 prosenttia, useat mega-IPOt (tuotto on vähintään 1 miljardia dollaria) johtivat kerättyjen varojen 382 prosentin nousuun vuodentakaisesta. Alueella nähtiin kuluneen vuoden aikana neljä maailman kymmenen suurimmasta listautumisannista.

Vuoden 2022 kolmannen vuosineljänneksen näkymät: epävarmuus ja volatiliteetti todennäköisesti jatkuvat

Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla lykättiin monia listautumisia, ja ne toteutunevat tulevaisuudessa, mikäli nykyiset epävarmuustekijät ja volatiliteetti häviävät. Geopoliittiset jännitteet, makrotaloudelliset tekijät, heikot pääomamarkkinat ja yhä jatkuvan pandemian vaikutukset aiheuttavat kuitenkin edelleen voimakasta vastatuulta.

Teknologiasektori jatkaa todennäköisesti johtavana sektorina markkinoille tulevien kauppojen määrässä mitattuna. Energiasektorin odotetaan kuitenkin edelleen johtavan kerätyillä pääomilla mitattuna, kun markkinoilla keskitytään entistä enemmän uusiutuviin energialähteisiin öljyn hinnannousun vuoksi.

”Vastuullisuus (ESG) on jatkossakin avainteema sijoittajille ja pörssitulokkaille. Globaalin ilmastonmuutoksen ja energian toimitusrajoitusten voimistuessa yritykset, jotka ovat sisällyttäneet ESG:n ydinliiketoimintaansa ja arvoihinsa, houkuttelevat sijoittajia ja kasvattavat arvoaan”, Pakarinen toteaa.

Related Posts