Omat Rahat Katsaus: Energian pauloissa
Ainakin euroopassa on muodostumassa selkeä energiakriisi, ja vähitelleen energian hinnasta rippuvaiset liiketoiminnat selkenevät. Jotkut niistä ovat ilmeisiä – kuten energiayhtiöt. Toiset eivät tule heti mieleen.
Energiayhtiöistä on kirjoitettu paljon. Jos yhtiöllä on hallussaan omaa suhteellisen edullista tuotantokapasiteettiä korket hinnat tietävät loistavaa tulosta. Toisaalta tulojen vakauttaminen johdannaissopimuksilla (joiden avulla voi myydä mm kiinteähintaisia sähkösopimuksia kuluttajille) vaatii todella paljon vakuuksia, joita kaikilla ei yhtiöillä ei ole. Yhtiö voi siis tehdä loistavaa tulosta, mutta samalla olla kassakriisissä.
Erilaisia keinoja tasata tai leikata huipputuloksia (täysin) tuhoamatta markkinamekanismejä on esitetty. Vanha ja koeteltu keino on ns windfall-vero, jossa jollakin mittarilla ylisuuria voittoa siirretään valtiolle. Verotuloja voidaan sitten käyttää esimerkiksi pulassa olevien kansalaisten tukemiseen. Tämä on ”tylppä ase” joka vähentää ennustettavuutta investoinneista (jos sellaisesta tänä päivänä voi puhua), mutta melko helposti toteutettavissa.
Toisenlainen keino vakauttaa markkinahintoja voisi olla tuotantotavan mukaiset sopimushinnat. Eli esimerkiksi tuulisähkön tuottajalle maksettaisiin tietty pitkäaikaisesti sovittu tuottajahinta. Ns. Markkinahinnaksi muodostuisi silloin kulloinkin käytössä olevan tuotantomiksin mukainen keskihinta, ei kalleimman tuotantotavan mukainen hinta kuten nyt. Tuottajille tämä merkitsisi että huipputuotot leikautuisivat pois, mutta toisaalta olisi pitkäaikainen tunnettu myyntihinta – juuri sitä vakautta jota investointipäätöksiin tarvitaan. Mutta muutos tällaiseen malliin on vaikea. Mitä pitäisi tehdä futuureille, jotka siis ovat sitovia hintasopimuksia? Tuleeko valtio väliin ja kumoaa sopimukset?
Käytäjäpuolella näkyy myös erilaisia savumerkkejä. Pehmopaperin tuotanto on kannattamatonta, joka voi siis nyt aiheuttaa oikean vessapaperipulan. Närpiössä tomaattien kasvatus talvella ei enää ole mahdollista ellei kaukaa viisana sopinut sähkön hinnasta pitkällä sopparilla etukäteen. Useilla tehtailla mietitään yövuoroon siirtymistä halvemman sähkön korvatessa kasvavat työvoimakulut. Julkisia saunoja ja uimalaitoksia laitetaan säppiin. Muita kärsijöitä voi myös arvailla, mm datakeskukset käyttävät valtavia energiamääriä.
Sähkövirtoja Euroopassa voi ihmetellä Nordpoolin sivuilla.
Paljon puhuttuja futuureja taas ICE:n sivuilla. Ainakin nyt näyttää että ensi syyskuussa hinnat olisivat huomattavasti matalammat kuin nyt. Totuus selviää myöhemmin…
Oman tönön säästötalkoot tuntuvat onnistuvan melko hyvin. Parin asteen lämpötilan laskulla ja ilmalämpöpumpun käyttöönotolla näyttää sähkönkulutus laskeneen noin puoleen vastaavan lämpöisiin jaksoihin verrattuna. Tosin ilman kylmetessä lisää ilmalämpöpumpun teho on tapissa ja hyötysuhde hyytyy, joten aivan yhtä suuriin suhteellisiin säästöihin ei varmaankaan päästä. Aurinkopaneeleja joudumme odottelemaan vielä pari viikkoa, joten paras tuotankokausi tältä vuodelta ehtii mennä ohi.
Toivotaan lämmintä, sateista ja tuulista talvea.
Osakemarkkinoiden tapahtumille jäi vähän tilaa tällä kertaa. Kiina on edelleen alamaissa. Euroopassa odotellaan energikriisin ja kuivuuden aiheuttamaa taantumaa, joka tosin voi jäädä lyhyeksi. De-globalisaatio kiihtyy, kun Kiinan ja USA:n väliset jännitteet voimistuvat, ja tavaroiden kuljettaminen mailman ympäri kallistuu.
Mutta itse olen pysynyt rauhallisena enkä ole myynyt positiota
Arvonmuutokset: Vuoden alusta -8.1%, alusta (27-05-2010) +171%
Kiitos hyvästä keskustelun avauksesta !!!
Tässä minun korteni kekoon:
Mainitset ”windfall-vero, jossa jollakin mittarilla ylisuuria voittoa siirretään valtiolle”. En pidä ajatuksesta. Sähköntuotantokapasiteettia tarvittaisiin lisää ja sähköntuottajat siis tarvitsevat voittoja jotta viitsi investoida uuteen kapasiteettiin. Windfall vero on täsmälleen päinvastainen ja täsmälleen väärä toimenpide.
Mainitset ”tuotantotavan mukaiset sopimushinnat” jolloin ”Markkinahinnaksi muodostuisi silloin kulloinkin käytössä olevan tuotantomiksin mukainen keskihinta, ei kalleimman tuotantotavan mukainen hinta kuten nyt.” Energian hinta olisi silloin kuluttajille edullisempaa, paljonkin edullisempaa. Ja sähköntuottajien voitot olisivat pienmpiä – paljonkin pienempiä. Sähköntuottajien mahdollisuudet ja halut tehdä uusinvestointeja olisivat heikkoja. En pidä tätäkään järkevänä.
Minusta seuraava on järkevää: Jos energian kuluttajat joutuvat äkillisiin vaikeuksiin, niin annetaan ensi talevena vaikeuksiin joutuneille ryhmille tukku seteleitä kouraan. Nämä rahat kuluvat silloin järkeviin kohteisiin, kuten esim. ilmalämpöpumppuihin,…
Nämä ajatukset eivät ole aivan omiani. Ne ovat täällä meillä päin käydyn keskustelun tulosta.
Kun aikanaan joku valitsi taloonsa suoran sähkölämmityksen, niin investointia se ei vaatinut. Muut laittoivat taloonsa kaukolämmön, maalämmön, öljylämmityksen, takan, kennokeräimet ym…. Siis rahaa investointiin. Nyt näitä suoran sähkölämmityksen tehneitä pitäisi tukea???
Ei windfall-veroa, vääristää lisää markkioita ja syntyy investointitulppa uudelle sähköntuotannolle.
Sijoittaja kokee energian isoriskiseksi alaksi, koska hinnat nousevat ja laskevat yllättävämmin kuin monella muulla toimialalla.
Öljyn ja polttoaineiden hinnat riippuvat kysynnän ja tarjonnan tasapainon heilunnasta, Opecista ja länsimaisista suurista toimijoista. Kun Putte panee luukut kiinni, niin Eurooppa on helisemässä. Kiina ja Intia taas turvautuvat venäläiseen ylitarjontaan ja saavat halvalla tavaraa.
Osakemarkkinoilla perinteiseen energiaan sijoittavat ovat olleet voitolla, mutta vaaka saattaa heilahtaa nopeasti tappion puolelle lähivuosina? Jo nyt on merkkejä, että kulutuksen ja tarjonnan tasapaino olisi löytymässä lähivuosina sodan päättymisestä riippuen? Energian hinta olisikin tippumassa piakkoin?
Voittava ala on uusiutuva energia, koska siellä raaka-aineet, tuuli ja auringon säteily ovat ”ilmaisia”? Ne voittavat jo nyt alaa ja varsinkin Suomessa hyvät tuuliolosuhteet ovat mannaa tuulivoimaloille.
Sähkökriisi on ensi talvena Suomessa ehkä hallinnassa, mutta Saksa on lujilla?
Me veronmaksajat olemme huolissamme, miten Fortumin kyky maksaa osinkoja kehittyy? Olematta optimisti näyttää siltä, että valtion velka kasvaa ja Fortumin osingot tippuvat nollaan. Se on tosi huono yhtälö!