Pankkisektorin ongelmat kuitenkin jatkuvat edelleen selvittämättä, vaikka puolueen sisällä ja keskuspankissa on ollutkin paljon puhetta “roskapankin” perustamisesta. Toisin sanoen ilman huonojen lainojen erottelemista pankkien taseista, pankkilainaus ei pääse merkittävään vauhtiin, ja talouskasvu jää vietnamilaisittain alhaiselle tasolle n. 5 % paikkeille. Nykyistä maan tilaa verrataan paljolti Aasian kriisiin 1990-luvun lopulla, mutta nyt tilanne on hieman erilainen, kun kyseessä on kuitenkin yksipuoluejärjestelmäinen ja pitkälti kommunistinen maa, jonka markkinataloustie on vasta alkutekijöissään. Tämä kuitenkin tekee tilanteen sijoittajien kannalta myös hyvin mielenkiintoiseksi. Esimerkiksi Thaimaassa ja Indonesiassa helpoimmat ja suurimmat tuotot tehtiin Aasian finanssikriisiä seuranneina vuosina, jolloin pääomamarkkoinoiden likviditeetti oli hyvin heikkoa, talouden kasvun suunta suuri kysymysmerkki ja arvostustasot hyvin hyvin alhaisia.

 

Asuntosektorin kehityskulku junnaa myös hieman paikoillaan, kun high-end asuntoja ei saada juurikaan kaupaksi, mikä puolestaan estää kiinteistökehitysyhtiöiden uudet investoinnit, joihin luonnollisesti tarvitaan jatkuvaa kassavirtaa. Kuten roskapankinkin perustamisesta, niin paljon puhetta on liikkeellä myös ratkaisuista high-end asuntojen inventaarion purkamiseksi, mutta tämän osalta parannustoimet saattavat olla hieman konkreettisemmassa vaiheessa. Monilla poliittisilla päättäjillä, epäsuorasti tai suorasti, on nimittäin oma lehmä ojassa, kun buumivuosien kliimaksin aikana etenkin high-end asuntoprojekteja laitettiin liikkeelle paljon “ylemmiltä” tasoilta.Näin onkin ollut puhetta asuntosektorin avaamisesta ulkomaisille, mikä olisi suhteellisen nopea ja helppo keino inventaarion purkamiseksi. Tätä seuraamme mielenkiinnolla. Lisäksi, kuten jo mainitsimme edellisessä matkaraportissa, keskiluokan ja alemman keskiluokan kysyntä asuntomarkkinoilla vetää nyt hyvin, mutta suurin ongelma on ollut tarjonta.

 

Katukuvassa Saigonissa oli enemmän rakennusnostureita kuin viime kerralla, ja sain tähän myös vahvistuksen paikallisilta sijoittajilta, koska jonkin verran aikaisemmin pysäytettyjä projekteja oli laitettu taas uudestaan liikkeelle.

 

8 yhtiötapaamista, joista 4 keskittyi kulutussektoriin ja loput 4 sekä kiinteistökehityssektoriin, että infranrakennusyhtiöihin. Tapaamisten perusteella olemme ostaneet Silkkitien salkkuun yksityiseen kulutukseen liittyvän yhtiön, jonka PE on 5,5x luokkaa kuluvalle vuodelle ja osinko lähemmäs 10 %. Yhtiöllä tunnettu brandiarvo, johon se nyt panostaa entistä enemmän. Vienti on myös yhtiön osalta hyvässä kasvussa. Toinen ostamamme yritys on kiinteistökehitysyhtiö, joka keskittyy yllä mainittuun alemman keskiluokan asuntotuotantoon. Yhtiö on mielenkiintoinen, kun kilpailua ei nyt juurikaan ole, ja kysyntä on vahvaa. Vietnamin paino salkussa nousi näiden ostojen myötä 8 %:n paikkeille.

 

INDONESIA

 

Indonesiassa 6 päivää yritystapaamisissa, saittivierailuilla ym. Jakartan ohella olin myös kolme päivää Indonesian toiseksi suurimmassa kaupungissa Surabayassa (5,6m asukasta metropoli-alueella), joka sijaitsee Jaavan koillisosassa.

 

Indonesiassa kuulemani teorian mukaan, kun maan BKT per asukas ylittää 3t USD:n rajan (ostovoimapariteetilla mitattuna), on luvassa tasaisen voimakasta kasvua seuraavat 11 vuotta. Indonesian osalta tämä ylittyi 2008-2009 taitteessa eli seuraavat 7 vuotta voimme teorian mukaan odottaa suhteellisen hyviä aikoja Indonesian taloudelle. Vaikka tämä teoria ei varmaan läheskään aina toimi käytännössä, olemme Indonesian suhteen varovaisen positiivisia pidemmälläkin tähtäimellä. Kiinteistösektori on yksi tämän trendin hyötyjistä, kun Indonesiassa kaupunkeihin muuttaa vuosittain 3-4milj. ihmistä. Parhaillaan urbanisaatioaste on 51 %. Lisäksi kun ottaa huomioon, että Indonesian ja etenkin suur-Jakartan infrastruktuuri on suhteellisen kehittymätön vastaamaan kasvavan urbaaniväestön tarpeita, tulevat investoinnit jatkumaan maassa voimakkaina vielä monia vuosia. Lisäksi monet yrityssektorit ja yhtiöt hyötyvät kaupungistumistrendistä valtavasti. Kuitenkin Indonesian talous noudattaa rakenteellisen vahvan syklin vallitessa myös normaalia lyhyempää business-sykliä.