Ei mennyt ihan oppikirjan mukaan: maailmankaupanhan piti olla vapaata ja merkantilismin piti olla lakaistu sinne historian lehdille. Maailmankauppa on kasvanut vain 1.3% vuosi vuodelta. Kyseinen lukema kertoo talouden syvästä taantumasta, joka on ollut pahempi ainoastaan vuosien 2000-2001 ja 2008-2009 aikana. Valtionvelka on noussut ennätyslukemiin ja keskuspankit ovat pulassa. Epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia keinoja, joten protektionismin harjoittaminen oli odotettua.

Bloombergin Nirah Shah teki havainnon, että protektionistiset toimenpiteet ovat nousseet huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Siinä missä kaupan vapauttamiseksi tehtiin 141 toimenpidettä, protektionistisia toimenpiteitä tehtiin yhteensä 431 kappaletta. G20-maat ovat vastuussa 65% näistä protektionistisista toimenpiteistä. Kenellekään ei varmaankaan tullut yllätyksenä se uutinen, että EU27-maat ovat harjoittaneet yhdessä eniten protektionismia. Paljon parjattu Kiina ei ollut koko listalla – lyhyellä aikavälillä (vuodesta 2012) Venäjä on lisännyt protektionismiaan todella paljon.

Tämä havainto ei tullut yllätyksenä. Kyse on neomerkantilismista, eli politiikasta jolla pyritään lannistamaan tuontia, edistämään vientiä, kontrolloimaan pääomanliikkeitä ja keskittämään valuuttakurssi keskushallinnolle. Etenkin kulutukseen tulevia tuotteita (mm. kahvi ja hedelmät) pyritään verottamaan suojatulleilla, ja ulkomaisten yritysten tuloa markkinoille vaikeutetaan sääntelyllä. Miksi muuten luulette, että kahvin hinta on noussut huimasti viime vuosien aikana, vaikka inflaatio on alhaalla? Euroopan Unionin alueella kun ei pahemmin kahvia viljellä joten tariffit ovat vaikuttaneet asiaan.

Minulla alkaa olla paha tunne siitä, että Kyproksen kriisitoimet (pääomakontrolli ja setelinleikkaukset) sekä sisäinen devalvaatio ovat täysin päättäjien intresseissä. Lisäksi kun ottaa tiettyjen EU-maiden sotilaalliset toimenpiteet Afrikassa ja puheet palkka-alesta, alan pohtimaan hiljalleen onko neomerkantilismista tulossa sitä itseään, eli vanhaa kunnon itsevaltiuden ajan merkantilistista kauppapolitiikkaa, joka saattoi mennä täysin naurettaviin piirteisiin: itsevaltiuden ajalla kun merkantilismi saattoi johtaa mm. kahvin kieltämiseen ja määräyksiin siitä kuinka leveät pitsit kauluksessa sai olla. Itse asiassa, olen jo pitkään epäillyt tupakointikiellon motiiveja. Huomattuani julkaisun Post-Medieval Archaeology – lehdessä (Mehler, N:  The archaeology of mercantilism: clay tobaccopipes in Bavaria and their contribution toan economic system,  43/2, (2009), 261–281) tulin siihen tulokseen että tupakointikiellon ajamisessa ympäri Eurooppaa ei ole terveysmotiiveja, vaan merkantilistinen motiivi: tupakointikielto kun oli Euroopan merkantilistismin kaudella yleisimpiä kieltoja.

Mikäli haluaa itse todeta näiden toimenpiteiden vaarallisuuden, kannattaa lukea Adam Smithiä, etenkin Kansojen Varallisuus on loistava teos. Adam Smith perusteli nerokkaasti kuinka merkantilismi on itse asiassa massiivinen rikotun ikkunan virhepäätelmän sovellus. Suojatullien nettovaikutus on nimittäin negatiivinen.