Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan EU:n pitkäjänteinen kehittäminen on osittain jäänyt akuutin eurokriisin hoidon varjoon. Valtiovarainministeri Urpilainen puhui maanantaina Suomen EU-edustuston "100 puheenvuoroa Euroopasta"-seminaarisarjassa Brysselissä.

Urpilainen vaatii EU:n komissiolta ripeitä toimia tavallisten kansalaisten edun palvelemiseksi.

– Tämä tarkoittaa käytännössä ensinnäkin huomion kiinnittämistä työntekijöiden oikeuksiin. Keskeistä on myös työntekijöiden tasavertaiseen suojeluun keskittyvän vähimmäislainsäädännön luominen koko unionin alueelle. Komission toimivaltaan kuuluu työelämän vähimmäisnormien kehittäminen. Tässä työssä komission on roimasti lisättävä aktiivisuuttaan, ministeri Urpilainen sanoo.

Urpilainen sanoo, että Euroopan unionia on kehitettävä palvelemaan paremmin työntekijöiden, kuluttajan ja veronmaksajan asiaa.

– Toiseksi sisämarkkinoita on kehitettävä kuluttajansuojaa vaalien. Kolmanneksi veronmaksajan rahoista huolehditaan muun muassa pankkiunionin kaltaisilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan sijoittajavastuun toteutuminen, ministeri Urpilainen sanoi puheessaan.

Urpilaisen mukaan unionia tulisi jatkossa kehittää yhtenäisyyden, hyväksyttävyyden ja sosiaalisen kestävyyden ehdoilla.

– Eurokriisi on tuonut mukanaan lisähaasteita unionin yhtenäisyyden näkökulmasta. Euroopan integraatio on aina ollut laajentuva prosessi, mistä viimeisimpiä merkkejä ovat Kroatian liittyminen EU:hun ja euroalueen tuleva laajentuminen Latviaan. Nyt laajentumisella on kuitenkin vastavoima. Isossa-Britanniassa valmistellaan sekä toimivaltaselvityksiä että kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Tilanne on sinänsä ennennäkemätön, kun unionista irtautuminen on aito mahdollisuus, ministeri Urpilainen sanoi puheessaan.

– On tärkeää, että kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa EU-politiikkaan. Siksi tulevat eurovaalikampanjat on käytävä EU-politiikan vaihtoehdoista keskustellen. Yhtä tärkeää on, että eurovaalien tulokset näkyvät myös esimerkiksi komission kokoonpanossa. Se, että eurooppalaiset puolueet asettavat ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi, edistää tavoitetta demokratisoida unionia, ministeri Urpilainen sanoi puheessaan.

Urpilaisen mukaan on erittäin valitettavaa, että kansalaisten on vaikea ymmärtää nykymuotoisen EU:n päätöksentekoa ja toimintaa.

– Eurokriisin myötä unioniin on syntynyt paljon uusia rakenteita, jotka vakauttavat taloutta ja auttavat kriisinhoidossa, mutta lisäävät myös byrokratiaa eivätkä ainakaan selkeytä järjestelmää. Pitkällä tähtäimellä hallitusten väliset sopimukset olisi kuitenkin pyrittävä tuomaan osaksi EU-oikeutta, ministeri Urpilainen sanoi.

Urpilainen korosti myös, että EU:n kehittämisen keskiössä on tällä hetkellä kysymys siitä, kuinka Euroopassa luodaan kasvua ja työllisyyttä. Erityisen suurena huolena on siirtymä talouskriisistä sosiaaliseen kriisiin, mikä näkyy muun muassa huolestuttavina nuorisotyöttömyyslukuina.

– Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta eivät saa jäädä kriisinhoidon varjoon, ministeri Urpilainen sanoi puheessaan.