Eurooppalaiset osakkeet nosteessa
Tasan ei käy onni sijoittamisessa. Siinä missä USA:n kotimarkkinoiden osakkeet ovat viimeisen kahden vuoden aikana tuottaneet 50% voiton, ovat Latinalaisen Amerikan osakkeet ja maailman valtioiden velkakirjat aiheuttaneet pelkkää tappiota ja mielipahaa.
Eri omaisuuslajeihin sijoitetun dollarin kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)
Omaisuuslajien osalta on olemassa lohdullinen sääntö. Jos yksi sijoitusinstrumentti menee tänään alas, niin jossain vaiheessa se nousee takaisin ylös. Eri sektorit ovat kuin kumilangalla toisiinsa kytkettyinä. Jos keskiarvosta poiketaan, palataan myöhemmin tasapainoon. Helppoa ja yksinkertaista.
Säästäjän kannalta on tärkeää tietää mihin raha seuraavaksi virtaa. Investointipankkien ja vakuutusyhtiöiden päättäjät kokoontuvat kuukauden välein prameisiin kabinetteihinsa päättämään pääomien suunnasta. Viime heinäkuussa on tapahtunut muutosta:
- USA:n osakkeiden noste on alkanut hiipua
- Euroopan ja aivan viimeisen kuukauden aikana myös Aasian osakkeet ovat saaneet nostetta
- Valtionlainojen korot ovat matalat ja Euroalueen korkokäyrä (Yield curve) lupaa vain parin prosentin tuottoa kymmenen vuoden lainapapereille. Valtionlainat eivät ole mikään tuottoautomaatti niille, jotka hakevat rahalleen vastinetta.
Mihin nyt sitten kannattaa rahansa laittaa? Minulla on painopistettä kauko-Idän ja Euroopan osakkeissa. Elämme kuluttajien– ja teollisuuden- luottamuksen noususuhdannetta ja tässä vaiheessa haluan sijoittaa nimenomaan riskialttiisiin osakkeisiin. Korkorahastojen aika tulee kenties noin vuoden kuluttua sitten, kun kuluttajien- ja teollisuuden luottamus saavauttavat huippunsa ja käännymme kohti seuraavaa hitaamman kasvun aikaa.
Moni ihmettelee mikä ihmeen noususuhdanne nyt on meneillään, eikö nyt olla laman syövereissä? Kaikki on kuitenkin suhteellista. Jos kuluttajat ja teollisuus ovat positiivisia, niin silloin talous kasvaa sen minkä kasvaa, ja nyt on sillä kriteerillä arvioituna noususuhdanne, vaikkei reaalitalous erityisesti kasva. Laskusuhdanteessa kaikki voi olla vielä huonommin.
Pitkästä aikaa kommentoimassa
Pitkästä aikaa kommentoimassa Piksu:ssa.
Fysiikassa on sellainen luonnonlaki että jos joku menee ylös (lepotarmo eli potentiaalienergia kasvaa) niin se voi tulla alaskin. Missään ei ole sellaista luonnonlakia, että jos joku menee alas, se joskus varmasti nousee takaisin ylös.
Kuten viime keväänä jossain ToTo-kerhon kokouksessa ilmaisin, arvostan itse vahvasti Pohjoismaisten globaalien yritysten osakkeita. Erityisesti kannattaa muistaa ruotsalaiset yritykset vaikka kruunu vähän jännistystä lisääkin.
Kokonaisen maan osakkeet eivät ole ikuisesti yliarvostettuja
Jos yksittäisen osakkeen arvo nousee korkealle, niin ei ole mitään talouden lakia, joka toisi sen lähemmäs lähtötasoa. Syy on yksinkertainen. Yritys on aidosti voinut saavuttaa suuremman osuuden markkinoista tai laajentua uusille alueille.
Jos kokonaisen maan osakkeet nousevat äkisti 50% niin noiden osakkeiden arvolla on pitkällä aikavälillä tapana palata lähemmäs samanlaista arvostustasoa, joka muissakin maissa osakkeille on tarjolla. Sijoittajien kiinnostus ja rahat ohjautuvat sinne missä osakkeet ovat edullisia. Yksittäinen maa ei voi, samalla tavalla kuin yritykset, nopeasti saavuttaa 50% suurempaa markkinaosuutta. Tuon kokoisessa nousussa on mukana ilmaa, joka täyttyy ja pihisee ulos. Sitä sanotaan kuplaksi.
Olemme varmaan ihan samaa mieltä
Joskus historiassa mausteet ovat olleet äärettömän arvokkaita kun niiden hankinta oli äärimmäisen vaikeaa. Jossain vaiheessa, ennen kuin on löydetty suuria hopeavarantoja, hopea on ollut kultaa arvokkaampaa. Tänään on vaikeaa kuvitella että mausteet voisivat olla enää niin arvokkaita kuin ne keskiajalla olivat. Tuskin on nähtävissä sitäkään että hopea muuttuisi kultaa arvokkaammaksi. 1970-luvun lopulla olisi voinut olla vaikeaa kuvitella miten lyhyt tulevaisuus on jäljellä sellaisilla yrityksillä kuin Digital, Kodak, Polaroid tai Univac. Niiden syöksy kaikkia yrityksiä lopulta odottavaan konkurssiin oli kuitenkin aika jyrkkä.
Taloudessa ei ole sellaista sääntöä, että se mikä menee alas, joskus nousee ylös. Sellaistakaan lakia ei taloudessa ole, että se mikä nousee, joskus tulisi alas. Fysiikassakin tämä on vain mahdollista ei välttämätöntä.
Mutta korrelaatioiden tasolla on toki juuri niin kuin sanot. Vielä varmempaa voi olla siitä, että inflaatio on yleisempää kuin deflaatio. Sen vuoksi pidän paljon reaaliomaisuutta arvostavasta Mark Twainin sanomaksi väitetystä lauseesta ”Ostakaa maata, sillä sitä ei enää valmisteta!”