Asiantuntijaryhmä esittää Suomeen kolmen tyyppisiä kuntia

Asiantuntijaryhmä ehdottaa muistiossaan "Kunnat turbulenssissa", että Suomen kunnat voisivat valita kolmen tyyppisen vaihtoehtoisen hallintomallin välillä:

  • Metropoleja olisi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Niissä olisi kaksitasoinen malli, jossa metropoli vastaisi muun muassa maankäytöstä, kaavoituksesta ja toisen asteen koulutuksesta. Metropolin sisällä olisi useita palvelukuntia, joiden vastuulla olisi päivähoito, peruskoulu, liikunta ja kulttuuri. Molemmille valittaisiin vaaleilla valtuusto, mutta verotusoikeus olisi metropolilla.
  • Seutukaupungit muodostettaisiin suurehkoista kaupunkiseuduista. Niillä olisi vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta samat tehtävät kuin metropolilla, mutta yksitasoinen hallinto. Osallisuutta vahvistettaisiin esimerkiksi kunnanosavaltuustoilla.
  • Kunnat järjestäisivät lähipalveluita ja ostaisivat muut palvelut seutukaupungeilta, metropoleilta tai yrityksiltä. Asemakaavoitus olisi kuntien omissa käsissä, mutta alueelliset yleiskaavat valmisteltaisiin metropolien tai seutukaupunkien johdolla.

Rakenne ei yksin riitä

Asiantuntijatyöryhmän mukaan erilainen malli erilaisille kunnille antaisi niille parhaat mahdollisuudet suoriutua tehtävistään. Päättäjät valittaisiin aina suorilla vaaleilla.

– Paraskaan rakenne ei takaa laadukasta toimintaa. Siihen tarvitaan viisaita päättäjiä, vuorovaikutukseen ja oivallukseen perustuvaa johtamista, digitalisaation ja markkinoiden hyödyntämistä sekä jatkuvaa uudistumista ja sitä tukevaa kokeilukulttuuria, muistuttavat asiantuntijaryhmän jäsenet.

Ministeri Risikko nimesi syyskuussa Tulevaisuuden kunta -asiantuntijatyöryhmän pohtimaan tulevaisuuden kuntaa.

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Juha Kostiainen. Muut työryhmän jäsenet ovat olleet jäseninä emeritusprofessori Risto Harisalo, kansanedustaja Osmo Soininvaara, professori Paul Lillrank, professori Pirkko Vartiainen, professori Markku Sotarauta, tutkija Siv Sandberg ja tutkija Aleksi Neuvonen. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet liikenneneuvos Marko Forsblom liikenne- ja viestintäministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas