Piensijoittajan kulmat kohoavat jo jännistysnäytelmän ykkösosassa. Maarit Toivanen-Koivisto murehtii että lapset eivät saa pankista rahaa velkojen maksamiseen, koska ilkeä karhu veisi 20% perinnöstä. Piensijoittaja ihmettelee miksi 1,7 miljardin euron liikevaihtoa tekevä kannattava yritys ei ole pörssissä ja miksi sillä ei ole julkista arvonmääritystä? Miksi yritys ei käytä kahta osakesarjaa ja säilytä mieleistään kontrollia katastrofiskenaarioissakin? Perillisten omistusosuuden pienentyessä, kontrolli olisi kuitenkin mahdollista pitää suvussa ja julkinen listaus mahdollistaisi kivuttoman 20% osuuden realisoinnin. Osataanpa kilpailevasta leiristä huudella, että
20% olisikin vain 8% ja kevyt osingonjako riittäisi pelastamaan.
Oliko Perheyritysten liiton valtuuskunnan jäsenen verokonsultissa vikaa, vai omassa laskutaidossa. Vai oliko tässä kenties kyse siitä, miten asioita esitetään niin että ne ovat suotuisia oman poliittisen agendan ajamiselle? Saammeko sukupolvenvaihdoksen skenaariovaihtoehdot veroseuraamuksista joukkoistettuna tuotoksena "pelastetaan Stocka tyyliin"? Jännityksellä jäämme odottamaan uusia käänteitä.
Tarkoituksena
on pienentää eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden pienentäminen on Suomen kansan tärkeimpiä tavoitteita ja tämä on siihen tehokas keino. Yksistään Nalle ja Maarit ovat Suomen jättämällä pienentäneet varallisuuseroja merkittävästi. Jos saamme 500 rikasta muuttamaan muualle niin saamme Suomeen varmasti maailman pienimmät varallisuuserot ja ehkä samalla jopa pienimmät tuloerot.
Eriarvoistumista
Mihin ihmeeseen Vierailijan kommentti, että meillä olisi tarkoitus vähentää eriarvoistumista oikein perustuu? Tässä on kuva, kuvan löytää jostain netistäkin, kirjasta
Ja ei tuon putkifirman tarvitse muuttaa Portugaliin verojen vuoksi. Kiva sinne on muuttaa, koska ilma on mukava. Ja ei Wahlrooskaan Ruotsiin muuttanut verojen takia vaan jonkun muun syyn takia. Paljonko Herlinit maksoivat perintöveroa kun lapset perivät hänen miljardiomaisuutensa?
Käsitykseni
perustuu kentällä käymiini keskusteluihin. Aika moni tuntuu pitävän eriarvoistumista ongelmana. Näkemystäni tukee se, että mediassa on tosi paljon näitä "Suomalaisista puolet kokee tuloerojen kasvun uhkana" uutisia ( esim. http://www.sss.fi/uutiset/224565.html ). Voi olla että Suomesta muuttamisessa on muitakin syitä kuin perintöverotus. Jokatapauksessa rikkaiden poismuutto Suomesta pienentää eriarvoistumista, varallisuuseroja ja tuloeroja (ainakin lyhyellä tähtäimellä). Toisaalta kyllä rikkaita myös muuttaa suomeen. Onko Suomi hyvä maa rikkaalle? Oikea vastaus pitäisi hakea onko meillä muuttotappiota vai muuttovoittoa rikkaiden keskuudessa. En tiedä. Ainakin minulla on kuva, että Tukholma, Lontoo, Monaco, Sveitsi ja Luxemburg ovat rikkaille hyviä paikkoja asua.
Perintövero kiusaa keskituloisia, ei kaikkein varakkaimpia
En ole perintöveron ystävä mutta jos sillä halutaan estää varallisuuden keskittyminen (enkä nyt tarkoita sellaista "eriarvoisuuden estämistä" mitä nimimerkkiä "Vierailija" käyttäneet ovat tässä keskustelussa tarkoittaneet) niin olkoon mutta veroa pitäisi muuttaa.
Nykyisen hallituksen ensin määräaikaiseksi ja sitten pysyväksi säätämät perintöveron ja sen progression kiristykset ottavat näennäisesti eniten suurimmista perinnöistä. Käytännössä suurimpien perintöjen antajat pystyvät kuitenkin järjestelemään perinnöt erilaisilla menetelmillä niin että käytännössä vain ne keskituloiset, joille on kertynyt jotain omaisuutta jälkipolville jätettäväksi mutta ei niin paljoa omaisuutta, että perintöjärjestelyihin olisi insentiiviä, maksavat valtaosan perintöverosta.
Perintöjen järjestelemiseen on erilaisia yksinkertaisempia ja monimutkaisempia menetelmiä maatila- ja yritysomaisuuteen kohdituvien huojennusten, ennakkolahjoitusten yms muodossa. Varakkaimmat palkkaavat käyttöönsä perintöjuristeja, tekevät yritysjärjestelyjä jne ja kyllä siinä pelissä verottaja jää toiseksi. Kun köyhimmät eivät jätä perintöä mitä verottaa niin käytännössä keskituloiset maksavat suhteellisesti suurimmat perintöverot, mitä ei voi pitää oikeudenmukaisena.
Suomalaisten kannalta parempi olisi yksinkertainen perintö- ja lahjaverojärjestelmä missä ei olisi progressiota vaan kaikista vaikkapa nykyisen alarajan ylittävistä lahjoista ja perinnöistä maksettaisiin esim 5% vero (vaikkapa viiden vuoden aikana maksettavaksi) mutta minkäänlaisia huojennuksia ei olisi käytettävissä. Silloin ei enää tarvittaisi perintöverosuunnittelua tai perintöjuristeja, työvoimaa vapautuisi aidosti tuottavaan työhön.
Jätän laskelmien teon niille, joilla on tarvittavat numerotiedot käytettävissään.
Onnittelut Jounille!
väitöksen johdosta! http://www.aalto.fi/fi/current/events/2014-10-06-002/