Sijoitusneuvonnan ongelmia

Sijoittaminen

Seuraan aika monesta paikasta tulevaa talousinformaatiota, jossa mukana on suoraa sijoitusneuvontaakin. Vaikka palvelisi yleistä hyötyä, sen kommentoiminen on usein mahdotonta maksumuurien ym. vastaavien rajoitusten takia. Rajoitukset ovat toki ymmärrettäviä, sillä neuvot ovat usein huonoja ja sitä ei parane paljastaa.

Nyt OP teki poikkeuksen, mitä varmaan katuu, tuo on julkista. Suuri ongelma on se, että tällaisia neuvoja jaetaan tasatahtia jatkuvasti. Minulla on sijoituskokemusta vuodesta 1970 alkaen, siis vuodesta 1970 alkaen ja olen kokemuksesta ja opiskelusta oppinut sellaisen asian kuin suhdannevaihtelut. Asian havaitsi esim. Jean Charles Léonard de Sismondi jo v. 1819 kirjassa ”Nouveaux Principes d’économie politique”. Muitakin nimiä voi mainita 1800-luvulta.

Havaitsemisen ei pitäisi olla vaikeaa, mutta pari ongelmaa on. Neuvojen tuottajat hyötyvät välityspalkkioin siitä, että joka päivä ostetaan ja myydään jotain. Ja ihmiset valitettavasti aina kiirehtivät nousussa ostamaan kalliilla ja laskussa masentuneina myyvät. Tämä markkinoiden henkinen ilmapiiri on suhdannevaihteluita suuresti jyrkentävä tekijä.

Sitten on allokaatio. Sarkastisesti ilmaisten idea tuntuu olevan ostaa sekä hyviä että huonoja firmoja. OP:n valinnoista sanoisin, että kolme on puolestani OK, Anorasta ei ole mitään käsitystä, mutta se viimeinen, Kojamo.

Olen Kojamoa käsitellyt tuossa, siis johto toiminut huonosti. Yleisempi arvioni välillisestä kiinteistösijoittamisesta on linkissä. Sen kokemuksen pohjalta sanoisin, etten ainakaan kotimaahan sijoittavalla välilliselle kiinteistösijoitukselle näe mitään markkinarakoa.

Eräs iso ongelma on suuruuden ekonomian puuttuminen. Asunto ja sen asukkaat ovat YKSILÖLLISIÄ asioita enkä usko 40.000 asunnon ja vuokrasuhteen olevan ollenkaan ideaalinen tilanne. Vastentahtoisesti olen joutunut seuraamaan, miten iso rakennusfirma hankki upouuteen keskusta-asuntoon aivan täysiä perusspurguja asukkaiksi ja epäilen, ettei vuokranantajalla ollut mitään tietoa kaikista asukkaista (4-5), joista osa selvästi piileksi vähintään ulosottomiestä. Sen sijaan on helppo kuvitella, miten ison rakennusfirman työntekijä jeesaa sukulaistaan, kaveriaan yms., eihän se häneltä pois ole, vaan firmalta.

Edelleenkään asuntosijoitusfirman taseeseen en luota, vaikka arvio olisi peräisin kuinka muka ulkopuoliselta asiantuntijalta (siis oikeastaan toiselta markkinaosapuolelta), en nimittäin usko asiantuntijan käyneen jokaisessa 40.000 asunnossa ja ilman käyntiä huoneiston arvoa ei tiedä.

Välillisen kiinteistösijoituksen suurin ongelma on tämä: Vaikka ala juuri nyt on ikävissä otsikoissa, kai sieltä joku nyt välttää sentään pankrotin. Mutta mitään järkevää syytä vuokratulojen ja kiinteistöjen arvonnousulle en näe hyvin pitkään aikaan eli vuosiksi eteenpäin. Kojamon konsensussuositus on muuten ”pidä”.

Se toki on mahdollista, että alalla huseeraavat toimijat voivat tehdä keskenään kauppoja pitääkseen arvostukset hallinnassa ainakin näennäisesti. Tällaisia operaatioita oli -80-90-lukujen taitteessa esim. Rapap ja ns. ”pitkien puukkojen yö” Turussa.

______________

Kuvassa yllättyneitä sijoittajia. Kuvan lähde

5 thoughts on “Sijoitusneuvonnan ongelmia

  1. Yksityisten kotimaisten asunto-osakeyhtiöiden hoitamaton lainakanta jatkoi loppuvuonna kasvamistaan, ilmenee Suomen Pankin tilastoista.

    Taloyhtiöillä oli joulukuussa hoitamattomia lainoja runsaat 338 miljoonan euron edestä.

    Vuotta aiemmin luku oli vain 60 miljoonaa.

    Lähde:

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kasvua-473-vuodessa-taloyhtioiden-hoitamattomien-lainojen-maara-paisui-miljoonilla/25a8039b-2caf-468a-a268-df4916f72516?fbclid=IwAR02y1P4uVZsf3VNQdG1drUqQ5mrGyPRHXwZHaC_syMf9d8TfQNo3z66y_0

  2. ”neuvot ovat usein huonoja ja sitä ei parane paljastaa” Hyvin sanottu.

    Sokea sijoitusneuvoja on taluttamassa sokeita asikkaita.

    Ei se sjoitusneuvoja ole paha eikä ilkeyttään anna virheellisiä neuvoja. Hän on keskimäärin samanlainen sokea hapuilija kuin me kaikki muutkin. Jotkut meistä osaa hapuilla pimeässä hieman muita paremmin tai varovaisemmin, mutta kaikki me kuitenkin hapuilemme pimeässä ja jälki on sen mukaista. Välillä kompastutaan ja ollaan rähmällään ja siitä on sitten taas noustava.

    1. Nöyryys, omien rajojen, heikkouksien sekä virheiden tiedostaminen ja tunnustaminen on kaiken menestyksen alfa ja omega.

  3. Olen ollut sijoitusneuvojana tutkintoni jälkeen noin 17 vuotta. Niistäkin vuosista eniten on ollut eniten hyötyä viimeisistä vuosista, jolloin oma salkunhoitokokemusta on voinut pitää riittävänä.
    Johtotähtenäni on ollut jenkkimarkkinoiden aktiivinen ja päivittäinen seuranta, sillä sieltä saa avoimesti eniten ja kaikkea olennaista tietoa. Aiemmin kiinnostivat erityisesti Pohjoismaat ja myös Eurooppa. Kotimaa on toki hyvä harjoitusalusta ensimmäiset 10 vuotta.

    Nyt olen tehnyt yritysanalyysejä sekä Suomesta että jenkkilästä, mutta omien salkkujen hoito on ollut parasta käytännön oppia ammattilaiselle. Itsensä ymmärtäminen, sijoittajien pahimpien virheiden tunnistaminen sekä markkinoiden toimintaan tottuminen vie arviolta ainakin 7 – 10 vuotta ensi alkuun.

    On tuhat tietä menestykseen, eikä muu auta kuin seurata markkinoita aktiivisesti. Finanssienglannin taito on ollut ensi arvoisen tärkeää, sillä se avaa monia hyviä reittejä oppimiseen sekä menestykseen.
    ”Tuulipukukansa” luulee tuntevansa yrityksiä ja talouselämää. Se on omien tietojensa yliarviointia ja ”pullistelua” varsinkin somen sijoituspalstoilla. Täytyy olla nöyrä, koska uutiset saattavat keikuttaa markkinoita hyvinkin yllättävillä tavoilla. Kukaan meistä ei ole oikea ennustaja, vaan muutokset ovat yleensä yllättäviä iskuja olettamuksia vastaan.

    Itse arvostan analyytikoita, koska heillä on kykyä syventyä yritysten kehittämiseen ja keskinäiseen kilpailuun sekä kykyä nähdä tai edes arvata tulevia näkymiä jollakin tavalla paremmin, kuin suoraan heittämällä vain omia mielipiteitään. Analyytikoiden konsensusennusteet ovat eräs kiinnekohta yritysten näkymiä ja kilpailukykyä arvioitaessa.

    Oma lukunsa on osakemarkkinoiden seuranta ja keskuspankkien korkopolitiikan merkityksen ymmärtäminen. Onneksi tiedonvälitys on tehokasta ja laaja-alaista. Mitä jenkit ajattelevat, on myöskin eräs oma ohjenuorani eurooppalaisille sijoittajille. Suomen osakemarkkinat ovat vain 0,5 % maailman markkinoista, joten täältä on pakko pujahtaa päivittäin laajemmille vesille.

Comments are closed.

Related Posts