Kansalaiset toivovat että julkista taloutta tasapainotetaan mieluiten leikkaamalla valtion menoja
Selvä enemmistö suomalaisista (63 %) katsoo, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja ajautuu sen seurauksena vielä suuriin ongelmiin. Käytännössä yhtä moni (64 %) katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana selviää Eva:n arvo- ja asenne- tutkimuksesta.
Puolet suomalaisista (51 %) on sitä mieltä, että julkista taloutta tulee tasapainottaa lisää leikkaamalla menoja, ja 29 prosenttia torjuu lisäleikkaukset. Veronkiristyksiä tasapainottamisen keinona kannattaa 31 prosenttia, ja 43 prosenttia torjuu veronkiristykset. Veronkiristysten kannatus on laskenut vuodessa 7 prosenttiyksikköä.
Etenkin aiempaa useampi demareita äänestävä katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimia on jatkettava tällä vaalikaudella (50 %). Samalla veronkiristysten suosio lisäsopeutuksen keinona on selvästi heikentynyt SDP:n äänestäjien keskuudessa: niitä kannattaa nyt 42 prosenttia, mikä on 13 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös menoleikkauksia sopeutuksen keinona kannattavien osuus on demariäänestäjissä liukunut likimain saman verran hyväksyvämpään suuntaan, vaikka hieman suurempi joukko torjuukin menoleikkaukset kuin kannattaa niitä.
”Selkein yksittäinen muutos näkyy SDP:n kannattajissa. Puolueen kannattajien sisäinen painotus näyttää siirtyvän ’verot edellä’ -ratkaisuista kohti monikeinoisempaa sopeutusajattelua”, toteaa analyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Samalla kansalaisten usko päättäjien kykyyn pysäyttää velkalaiva horjuu: 62 prosenttia ei usko, että maamme päättäjillä on kykyä saada valtionvelka kuriin ennen kuin vasta ulkopuolisen pakon edessä.
Mitä tahansa leikkauksia kansa ei hyväksy. Vain 34 prosenttia on sitä mieltä, että maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Lähes puolet (48 %) torjuu tällaisen avoimen valtakirjan.
”Suomalaiset näyttävät sisäistäneen ajatuksen siitä, että veronkiristykset hidastaisivat taloutta ja haittaisivat tavallista palkansaajaa enemmän kuin menoleikkaukset. Samaan aikaan kansalaisten huoli leikkausten kohdistumisesta liiaksi vähäosaisiin on kasvamaan päin”, tulkitsee Metelinen.
”Suomalaiset näyttävät sisäistäneen ajatuksen siitä, että veronkiristykset hidastaisivat taloutta ja haittaisivat tavallista palkansaajaa enemmän kuin menoleikkaukset. Samaan aikaan kansalaisten huoli leikkausten kohdistumisesta liiaksi vähäosaisiin on kasvamaan päin”…
Näen kansalaisten terveyteen panostamisen tärkeimpänä keinona ”lisätä kulutusta terveyspalveluille” ja samalla verottaa rankemmin terveyttä tuhoavia toimia.
Tässä yhteydessä ehdotan virvoitusjuomaveron tuoton nostoa, koska sokerin kulutuksen alentaminen on yksi tärkeä tapa parantaa kansan terveyttä.
Myös edellä mainitun veron tuottopohjaa voidaan laajentaa kaikkiin sellaisiin elintarvikkeisiin, joiden lisätyn sokerin sokeripitoisuus ylittää 1 % tuotteen (tavaraselosteen) ravintoarvosta. Tarvitaan tietysti komitea tai asiantuntijoiden ryhmä asiaa selvittämään, mutta jo se työ olisi arvokasta työtä kansanterveyden edistämiseksi.
Lisäksi suosittelen ”kansan ravitsemustiedon” tukitoimia siten, että kyseisiltä palveluilta tiputetaan arvonlisäveroa olennaisesti! Byrokratiaa pitää pystyä vähentämään ja asettaa valistus ja kansan terveellisemmät tavat etusijoille.