Kuvassa ajellaan menopelillä jossa on vesipumpusta rakennettu moottori

Aikaisemmin Intiaan matkustettiin oppimaan gurulta henkistä viisautta. Homo Economicus on sitä mieltä että suomalaisten kannattaisi nyt ottaa oppia Intialaisesta innovaatioviisaudesta. Filosofiaa kutsutaan nimellä jugaad.  Nimi on lähtöisin kyläläisten omiin tarpeisiin mitä ihmeellisimmistä tarvikkeista kyhätyistä ajopeleistä. Jugaad-filosofian mukaan lähdetään liikkeelle jokapäiväisestä tarpeesta joka ratkaistaan nopeasti ja vähin resurssein. Hieman kuvaa "teollisempaa" sovellutusta edustaa Tata motorsin Nano, superhalpa ja pelkistetty auto niille joilla ei aikaisemmin ollut varaa autoon.

Suomalainen innovaatiofilosofia sensijaan on lähes antiteesi jugaadille.

Jugaad lähtee liikkeelle asiakkaan jokapäiväisestä tarpeesta, ei markkinoinnin luomasta mielikuvasta eikä varsinkaan teknologiasta niin kuin meilläpäin on tapana. Suomessahan paha tapa on ollut että tutkimusosasto yrityksessä tai yliopistossa keksii uuden teknologian (tai pikemminkin jatkokehittää mailmalla kovasti hypetettyä teknologiaa). Sitten keksitään teknologialle käyttäjä ja sitä kautta jatkokehitykselle rahoittaja. Tavoitehan ei ole tehdä ratkaisuja kenellekään vaan turvata kehitysosaston rahoitus muutamamski vuodeksi.

Jugaadissa ratkaisu pitää saada aikaan nopeasti ja vähin resurssein. Suomessa pitää teknologia saada määriteltyä ydinosaamiseksi jonka ympärille vikramiesten avustuksella voidaan pykätä teknologiaohjelmia joiden avulla kanavoidaan valtion rahaa tutkimuslaitoksille.

Toki jugaadilla on huonot puolensakin. Laatu voi helposti jäädä taka-alalle, kun aikaa ja resursseja on vähän. Silti meillä on filosofiasta paljon opittavaa.

Innovointi ei ole mitään gurulevitaatiota. Pitää muistaa vain kaksi asiaa:

1. Ratkaise asiakkaan tämänpäivän tarve. On olemassa trendejä ja mielikuvia joiden avulla voi arvuutella tulevaa. Euro kädessä tänään on kuitenkin parempi kuin kymmen haavekuvissa.

2. Luo ratkaisu nopeasti. Huomenna tarve voi olla muuttunut tai kilpailija on tullut markkinoille. Ensimmäisen ratkaisun ei tarvitse olla täydellinen. Kun rahavirta on alkanut voi viilata tuotettasi tai palveluasi paremmaksi.

Kuvassa ajellaan menopelillä jossa on vesipumpusta rakennettu moottori

Aikaisemmin Intiaan matkustettiin oppimaan gurulta henkistä viisautta. Homo Economicus on sitä mieltä että suomalaisten kannattaisi nyt ottaa oppia Intialaisesta innovaatioviisaudesta. Filosofiaa kutsutaan nimellä jugaad.  Nimi on lähtöisin kyläläisten omiin tarpeisiin mitä ihmeellisimmistä tarvikkeista kyhätyistä ajopeleistä. Jugaad-filosofian mukaan lähdetään liikkeelle jokapäiväisestä tarpeesta joka ratkaistaan nopeasti ja vähin resurssein. Hieman kuvaa "teollisempaa" sovellutusta edustaa Tata motorsin Nano, superhalpa ja pelkistetty auto niille joilla ei aikaisemmin ollut varaa autoon.

Suomalainen innovaatiofilosofia sensijaan on lähes antiteesi jugaadille.

Jugaad lähtee liikkeelle asiakkaan jokapäiväisestä tarpeesta, ei markkinoinnin luomasta mielikuvasta eikä varsinkaan teknologiasta niin kuin meilläpäin on tapana. Suomessahan paha tapa on ollut että tutkimusosasto yrityksessä tai yliopistossa keksii uuden teknologian (tai pikemminkin jatkokehittää mailmalla kovasti hypetettyä teknologiaa). Sitten keksitään teknologialle käyttäjä ja sitä kautta jatkokehitykselle rahoittaja. Tavoitehan ei ole tehdä ratkaisuja kenellekään vaan turvata kehitysosaston rahoitus muutamamski vuodeksi.

Jugaadissa ratkaisu pitää saada aikaan nopeasti ja vähin resurssein. Suomessa pitää teknologia saada määriteltyä ydinosaamiseksi jonka ympärille vikramiesten avustuksella voidaan pykätä teknologiaohjelmia joiden avulla kanavoidaan valtion rahaa tutkimuslaitoksille.

Toki jugaadilla on huonot puolensakin. Laatu voi helposti jäädä taka-alalle, kun aikaa ja resursseja on vähän. Silti meillä on filosofiasta paljon opittavaa.

Innovointi ei ole mitään gurulevitaatiota. Pitää muistaa vain kaksi asiaa:

1. Ratkaise asiakkaan tämänpäivän tarve. On olemassa trendejä ja mielikuvia joiden avulla voi arvuutella tulevaa. Euro kädessä tänään on kuitenkin parempi kuin kymmen haavekuvissa.

2. Luo ratkaisu nopeasti. Huomenna tarve voi olla muuttunut tai kilpailija on tullut markkinoille. Ensimmäisen ratkaisun ei tarvitse olla täydellinen. Kun rahavirta on alkanut voi viilata tuotettasi tai palveluasi paremmaksi.