Aktia: Suomen kasvu karkaa kauemmas

Aktian taloudellinen katsaus: Geopoliittiset jännitteet ovat voimistuneet kesän aikana. Ukrainan kriisi jatkuu, Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet vähentävät kansainvälistä kauppaa ja luovat investointeja jarruttavaa epävarmuutta erityisesti Euroopassa. Lähi-idässä sekä Gazan että Irakin konfliktit ovat luoneet jännitteitä ja heiluttaneet markkinoita maailmanlaajuisesti.

Osakemarkkinoilla hermostuneisuus on kesän aikana lisääntynyt ja loppukesän aikana on nähty korjausliikkeitä useilla markkinoilla. Korkean luottoluokituksen omaavien valtionlainojen korot ovat painuneet euroalueella kesän aikana alaspäin. Taustalla on turvahakuisuuden lisäksi talouskasvun hidastuminen ja markkinoilla vahvistuneet odotukset Euroopan keskuspankin uusista osto-ohjelmista.

Maailman päätalousalueiden kasvunäkymissä on nyt suuria eroja. Yhdysvalloissa talouskasvun edellytykset ovat vahvistuneet ja Kiinassa talouskasvu näyttää vakautuvan hyvälle tasolle. Euroopassa sitä vastoin talouskasvu takkuaa laajasti, ja Japanissa kasvunäkymät ovat parhaimmillaankin vaimeat.

Rahapolitiikassa Euroopan keskuspankin ja Yhdysvaltojen keskuspankki FEDin tiet tulevat eroamaan. Arvioimme, että USA:n vahva talouskehitys jatkuu, inflaatio nopeutuu ja FED aloittaa koronnostot jo ensi vuoden maaliskuussa.

Odotamme EKP:n keventävän lisää rahapolitiikkaansa syksyn aikana. Seuraava askel talouskasvun tukitoimissa on paketoitujen ABS-yritysluottojen osto-ohjelma. Euriborkorot ovat nykytasollaan vielä vuoden 2015 lopulla.

Suomen heikkous jatkuu – julkistalouden hoito näivettää koko Suomen

Suomen talouden heikkous jatkuu jo kolmatta vuotta. Euroopan elpymisen hidastuminen heikentää Suomen vientinäkymiä. Venäjän talouden heikkous iskee Suomeen montaa eri reittiä pitkin.

Venäjän talouspakotteiden suorat negatiiviset vaikutukset ovat koko talouden tasolla pieniä, noin 0,1-0,2 % BKT:stä. Ne muodostuvat Venäjän vastapakotteiden vaikutuksista elintarvikeviennille. Mikäli kriisi jatkuu ja talouspakotteet pysyvät voimassa vuoden verran, muodostuvat negatiiviset kokonaisvaikutukset moninkertaisiksi ja leikkaavat talouskasvua Suomessa tänä ja ensi vuonna yhteensä arviolta 0,5-1,0 prosenttiyksikköä.

Viennin ja investointien väheneminen painaa tänä vuonna BKT:n kasvun negatiiviseksi -0,5 prosenttiin. Ensi vuonna maailmantalouden kasvun vahvistuminen vetää Suomen viennin varovaiseen nousuun ja kotimainen kysyntä vakautuu. BKT:n ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vain 0,5 %. Työttömyyden ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,7 prosenttiin. Heikon talouskasvun vuoksi työllisyys heikkenee sekä tänä että ensi vuonna.

Tänä vuonna julkistalouden alijäämä kasvaa sopeutustoimista huolimatta, kun BKT:n kasvu painuu nollan alapuolelle. Myös ensi vuonna talouskasvu jää heikoksi, mutta julkinen alijäämä pienenee valtiontalouden sopeutustoimien ja valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvien väliaikaisesti tuloja kasvattavien toimien ansiosta noin 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka nousee vuonna 2015 noin 63 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkistalouden velkaantumistahti ei aidosti vähene riittävästi päätetyillä sopeutustoimilla. Lisäksi mm. kuntatalouden tasapainotukseen lähivuosina tähtäävien toimien toteutumiseen liittyy suuri epävarmuus. Vaarana on, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen vesittyy ja rakennepoliittisesta ohjelmasta toteutuu vain kuntien miljardin euron veronkorotukset.

Nykyinen julkistalouden linja uhkaa näivettää koko Suomen talouden. Verojen korotusten sijaan tarvitaan kunnianhimoinen ohjelma julkisten menojen alentamiseksi. Julkisten menojen alentamisen antamasta tilasta osa tulisi käyttää riskinoton, yrittämisen ja työnteon kannustamiseen verotusta keventämällä.

Julkinen talous on yksinkertaisesti liian suuri suhteessa heikentyneeseen yksityiseen sektoriin. Ilman suunnan muutosta velkaantuminen jatkuu ja tulevien sukupolvien taakka kasvaa. Markkinoiden luottamus Suomen kykyyn hoitaa talouttaan on edelleen vahva. Julkisen talouden kurssi voidaan vielä kääntää harkiten ja suunnitellusti.

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten