Suurin osa pörssiyhtiöistä on jo julkistanut toisen vuosineljänneksen tuloksensa. Julkistus aiheutti useissa osakkeissa samana päivänä kymmenen, jopa kahdenkymmenen prosentin kurssinousun tai laskun. Aina kun uutta informaatiota tulee markkinoille, analyytikot päivittävät omat ennusteensa ja kertovat, mikä on osakkeen ”oikea” arvo tai tavoitehinta tämän jälkeen. Kovin vakavasti näitä arvioita ei kannata ottaa. Toinen voi esim. Nokian osakkeen tavoitehinnan arvioida kolmekin kertaa kalliimmaksi kuin toinen. Vielä vähemmän kannattaa uskoa suosituksia, joissa kehotetaan ostamaan, myymään tai pitämään jotain osaketta. Tutkimusten mukaan varsinkaan ostosuosituksiin, joita annetaan huomattavasti enemmän kuin myyntisuosituksia, ei kannata uskoa. Sen sijaan myyntisuositukset voi ottaa vakavammin, koska niissä todennäköisyys suosituksen osumisesta oikeaan on ollut suurempi. Itsekin arvioin arvopapereita muutaman kerran vuodessa Kauppalehdessä ja seuraan huvittuneena, kuinka kommentoijista yksi kehottaa ostamaan, toinen myymään ja kolmas pitämään ko. arvopaperin.

Suurin osa pörssiyhtiöistä on jo julkistanut toisen vuosineljänneksen tuloksensa. Julkistus aiheutti useissa osakkeissa samana päivänä kymmenen, jopa kahdenkymmenen prosentin kurssinousun tai laskun. Aina kun uutta informaatiota tulee markkinoille, analyytikot päivittävät omat ennusteensa ja kertovat, mikä on osakkeen ”oikea” arvo tai tavoitehinta tämän jälkeen. Kovin vakavasti näitä arvioita ei kannata ottaa. Toinen voi esim. Nokian osakkeen tavoitehinnan arvioida kolmekin kertaa kalliimmaksi kuin toinen. Vielä vähemmän kannattaa uskoa suosituksia, joissa kehotetaan ostamaan, myymään tai pitämään jotain osaketta. Tutkimusten mukaan varsinkaan ostosuosituksiin, joita annetaan huomattavasti enemmän kuin myyntisuosituksia, ei kannata uskoa. Sen sijaan myyntisuositukset voi ottaa vakavammin, koska niissä todennäköisyys suosituksen osumisesta oikeaan on ollut suurempi. Itsekin arvioin arvopapereita muutaman kerran vuodessa Kauppalehdessä ja seuraan huvittuneena, kuinka kommentoijista yksi kehottaa ostamaan, toinen myymään ja kolmas pitämään ko. arvopaperin.

Piirre, joka meistä pienosakkeenomistajista pitäisi karsia, on se, että kun yhtiö kertoo odotettua huonommasta tuloksestaan ja markkinanäkymistään, ryntäämme ostamaan yhtiön osaketta. Näin tutkimusten mukaan ei pitäisi toimia. Osakkeen arvolla nimittäin on taipumus edelleen jatkaa laskuaan huonon tuloksen julkistuksen jälkeenkin. Ostamamme tavara (osake) ei enää ole yhtä hyvä kuin aikaisemmin ja siksi sitä on syytä karttaa. Tämä ilmiö toistuu kuukaudesta toiseen, ja sen näkee, kun seuraa pienosakkeenomistajien tekemiä kauppoja nettivälittäjien kautta.

Asia, jota en ymmärrä, ovat suositukset siitä, että aika ajoin tasapainotetaan sijoitussalkkua myymällä jotain arvopaperia sen vuoksi, että sen hinta on noussut ja muodostaa kohtuuttoman suuren osuuden sijoitussalkun arvosta. Mielestäni hyvää osaketta ei pitäisi myydä tämän vuoksi eikä ylipäätänsäkään jo pelkästään verotussyistä. Itse olen eniten katunut niiden osakkeiden myyntejä, joiden arvo on noussut ja näin olen saanut pienen voiton, kun mahdollisuus olisi ollut suureen voittoon. Nousulla nimittäin on taipumus jatkaa samaan suuntaan. Salkusta pitäisi myydä mieluummin huonot pois. Tappioiden myöntäminen vain on niin vaikeaa.

Olen usein ennenkin todennut, että kannattaa seurata, mitä yrityksen johto tekee omilla rahoillaan johtamansa yhtiön osakkeissa. Jos johto myy, myyn itsekin välittömästi täysin riippumatta siitä, mitä myynnin syyksi kerrotaan. Jos minulla ei kyseistä osaketta ole, en sitä hanki. Positiivinen signaali on, kun yritysjohto ostaa osaketta. Johdolla on aina parempi käsitys yhtiön tilasta ja tulevaisuudennäkymistä kuin meillä ulkopuolisilla.  Kummastusta ovat herättäneet hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkilan  SRV:n osakeostot muutama päivä ennen nk. ”hiljaista periodia” ennen osavuosikatsausta. Katsauksen julkistus sinkautti osakkeen yli 23 %:n lentoon. Vaikka ostot tehtiin säädösten kirjainta noudattaen, on ainakin minun entisenä laskentapäällikkönä mahdotonta uskoa, ettei jo ostohetkellä yhtiössä olisi ollut tieto merkittävästä tuloksen paranemisesta. Ei hyvältä näyttänyt!

jorma.kokko@jamk.fi

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen.