Albert Einstein ja Eino Jutikkala

Kevyellä googlaamisella netistä löytyy aivan suomeksikin suuri joukko ”siteerauksia”, joissa väitetään Einsteinin todenneen korkoa korolle – vaikutuksen ”maailmankaikkeuden suurimmaksi voimaksi /  ihmisen suurimmaksi keksinnöksi / maailman 8. ihmeeksi”.

Olen hämmästynyt, ettei wikipedia ole varmasti ilmoittanut sitaatteja ”bull shit” – osastoon vaan ainoastaan epävarmoiksi. Jos nyt leikisti kuvitellaan Einsteinin noin sanoneen, kyseessä on ollut ironia. Ei suhteellisuusteorian kehittäjä ole taatusti kutsunut vakavissaan prosenttilaskua ihmisen suurimmaksi keksinnöksi tai maailman 8. ihmeeksi. Kaiken huipuksi Einsteinilla ei ollut mitään tekemistä talouden kanssa toisin kuin kollega Newtonilla.

____________________________________________________________________

Sijoittaja Seppo Saario on kertonut miten ”opettaja” Eino Jutikkala säästi pienestä palkasta yli 20 miljoonan euron omaisuuden osakesijoittamalla. Akateemikko Jutikkalan kutsuminen opettajaksi ei ole täsmällistä eikä korrektia.

Paljon enemmän hämmästyin, kun saman alan mies HY:n prof. Markku Kuisma toisti samaa satua.

Ainakin Kuisman sopisi ymmärtää Jutikkalan olleen lähtöisin kartanosta. En kaikkia detaljeja vanno ihan varmoiksi, mutta Jutikkalan tunteneen Jukka Kemppisen mukaan mies oli rikas koko elämänsä ajan.

Yleisellä tasolla voi todeta, että maatilat yleensä päätyvät yhdelle perilliselle, mutta isossa tilassa jaettavaa on muutakin. Tulen tämän vuoden aikana romauttamaan samanlaisen legendan Eurasta.

Korkoa korolle on pitkässä juoksussa tärkeä asia vaurastumisessa. Tuollaiset tekaistut sitaatit ja argumentit tekevät vain selvästä asiasta jotenkin epäilyttävän. Mikäli sitaatteja tarvitaan, voisi kysyä Matti Nykäseltä ja Teuvo Hakkaraiselta, onko korkolasku maailman 8. ihme. Vastaus voisi olla hyvinkin myöntävä.

2 thoughts on “Albert Einstein ja Eino Jutikkala

  1. Einsteinista

    Jutikkalaa en tunne enkä osaa hänestä sanoa mitään. Einsteinkaan tuskin puhui taloustieteestä tai korkoa korolle ilmiöstä, mutta itse olen ainakin ymmärtänyt, että maailmankaikkeuden kasvamisen jatkuva kiihtyminen on esimerkki eksponentiaalisesta kasvusta johon Einstein on hyvin voinut viitata. Korkoa korolle ilmiöhän on yksi esimerkki siitä. Joku asiaan paremmin vihkiytynyt voi varmaan kertoa enemmän. En tiedä onko Einsteinilla mitään tekemistä asian kanssa, mutta joku muu tietää paremmin.

  2. Ensteinin lainaus on vitsi

    Lainausten alkuperää tutkiva Quote Investigator saitti kertoo, että ensimmäisen kerran Einesteinin korkoa korolle (enl. compound interest) ”lainaus” on pulpahtanut julkisuuteen vasta vuosikymmeniä Einesteinin kuoleman jälkeen 1970-luvulla. Sitä vastoin korkoa korolle juttua on taivasteltu jo vuosisadan alkupuolella. Teema on toistunut vuosikymmenten saatossa monessa huumorimielellä laaditussa mielipide- ja pakinajutussa. Jossain välissä korkoa korolle taivastelu on sitten pistetty Einesteinin suuhun. Eli Einestein tuskin on tätä lainausta käyttänyt. Ja jos on käyttänytkin, niin hän on heittänyt sen vitsinä, jonka hän itse on lainannut lukemastaan pakinasta. Einestein osasi käyttää huumoria puheissaan.

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne

Koneoppimiseen perustuva salkku tuotti ihan mukavasti Q2 aikana

Piksu toimituksen koneoppimiseen perustuva kokeilusalkku (kuva) voitti Q2/2025 aikana vertailuindeksinsä (OMX Nordic 40) noin kahdellatoista prosentilla tuottaen noin 8,7 % tuoton.

Salkkuun valitaan kvartaaleittain koneoppimisen menetelmin

Antonio_de_Pereda_-_Allegory_of_Vanity
Lajittelematon Sijoittaminen Talous

Omat Rahat Katsaus: USA- Muista että olet kuolevainen

Antonio de Pereida – Vanitas

Roomalaisista triumfi-kulkueista kerrrotaan että voittoisan kenraalin takana vaunuissa seisoi orja, jonka tehtävänä oli kuiskia hänen korvaansa: ”Memento mori” (Muista että olet

Yhteiskunta

Euroopan ennätystasoa olevaa työttömyyttämme kannattaa edelleen pienentää

Työttömyytemme on Euroopan kolmanneksi korkeinta huolimatta siitä, että työttömyyden rahallista tukemista on vähennetty ja työn ja yrittämisen verosanktioita on vähennetty. Työttömillä on työtä tekeviä suurempi