Nettikauppajätti Alibaba ilmoitti osallistuvansa Kiinan johtajan Xi Jinpingin perustamaan ”yleisen vaurauden rahastoon” 15,5 miljardilla dollarilla, yuaneissa sadalla miljardilla. Summa jakautuu viidelle vuodelle 2025 asti.

Rahasto kanavoi suunnitelman mukaan suuryrityksiltä kerättyä varoja Kiinan elintasoerojen kaventamiseen. Se tapahtuu muun muassa köyhien alueiden kehitystyönä ja koulutusmahdollisuuksia tasavertaistamalla.

Systeemi muistuttaa EU:n rakennerahastoja, joilla tuetaan jäsenmaiden taloudeltaan heikkoja alueita. Kiinassa rahoitusmalli on käytännössä suuryhtiöille asetettu uusi vero, joskaan sitä ei sellaiseksi ole määritelty.

Kaikki suuryhtiöt mukana

Rahasto kuuluu loogisesti Xi´n edeltäjiään selvästi vasemmistolaisempaan talouspolitiikkaan – niin sosialistiseksi kuin Kiina itsensä on jatkuvasti määritellytkin. Mutta synnyttäen samaan aikaan maailmanluokan kapitalistisia yhtiöitä.

Monet kiinalaiset suuryhtiöt kuten Pinduduo ja Tencent osallistuvat Alibaban tavoin rahastoon näennäisesti vapaaehtoisesti, joskin vailla todellista vaihtoehtoa. Alibaba kuvaili hanketta myönteiseen sävyyn.

Eipä se muutakaan voi. Ja diplomaattisuus on varmasti tässä kohtaa viisasta. Hallitus on tehnyt selväksi mahtinsa ja tahtotilansa.

Toki Kiinan sisäiset erot ja sosiaalinen epäsuhtaisuus ovatkin niin mittavat, ettei hallituksen tarttuminen asiaan merkillistä tai tuomittavaa ole. Vastaavia hankkeita on demokratioissakin.

Rahasto voi hyödyttää rahoittajiakin

Poliittiset muutokset sinänsä kuuluvat jokaiseen yhteiskuntaan, joten siltä osin tilanteessa ei mitään vallankumouksellista ole – ainakaan toistaiseksi. Vaikka otteet ovat totalitaristiset.

Jos rahasto kykenee levittämään taloudellista kehitystä ei raha hukkaan mene. Siinä tapauksessa systeemi hyödyttää myös suuryhtiöitä parantaessaan niiden liiketoiminnan edellytyksiä.

Onhan Kiina siinä onnistunut poikkeuksellisen hyvin sitten Deng Xiaopingin jo 1980-luvulla alkaneiden talousuudistusten. Niiden seurauksena Kiinasta on kasvanut talousmahti, josta sen suuryhtiöt omistajineen ovat suuresti hyötyneet.

Valtiolliset jätti-investoinnit muun muassa infrastruktuuriin ovat osaltaan siivittäneet katkeamattoman talouskasvun. Näyttöjä ei Kiinalta puutu.

Kuinka käy Xi´n hankkeen, aika näyttää. Toivottavasti hyvin.

Veroaste ei vielä sikamainen

Omistajan kannalta oleellista on tietysti uuden veron hintalappu yhtiöille. Se on iso, muttei murhaava ilman uusia rokotuksia.

Alibaba maksoi edellisellä kvartaalilla veroja 9 miljardia yuania, dollareissa 1,4 miljardia. Viidelle vuodelle jaettuna uusi rahastovero on noin 20 miljardia yuania eli kolme miljardia dollaria vuodessa.

Alibaban veroaste on tällä hetkellä noin 20% liikevoitosta. Uusi vero nostaa sitä selvästi, muttei vielä sikamaiseksi.

Tarkkaa arviota on mahdoton tehdä johtuen lukuisista muuttuvista tekijöistä. Mutta vaikkapa viime kvartaalille laskettuna veroaste olisi noussut 20:sta noin 30:een prosenttiin.

Ja tuo kvartaali ei ollut Alibaban parhaita voiton osalta johtuen kasvaneista kustannuksista, joita osaltaan toivat investoinnit ja yrityskaupat. Ne leikkasivat laskentakauden kannattavuutta.

Veroaste edelleen tavallinen

Alibaban liikevaihto ylittänee tuhat miljardia yuania vuoden parin sisällä. Jos liikevoittomarginaali pysyy reilusti kymmenen prosentin päällä kuten odotan, uusi vero rokottaa nettotulosta noin kymmenen prosenttia.

Siitä eteenpäin suhteellinen kustannus laskee selvästikin, sikäli kun Alibaban kasvu jatkuu vähänkään entisessä kuosissa. Eikä hallitus aseta uusia veroja.

Iso taloudellinen muutos toki, mutta siedettävä. Eikä kokonaisveroaste vielä ylettömäksi nouse kansainvälisessä vertailussa.

OECD:n mukaan valtaosassa maailman valtioita yritysten veroaste on 20-30%, yleisimmin haarukan puolivälissä. Kiinan suuryhtiöillä se asettuu näillä ehdoilla juuri tuohon saumaan.

Kiina tarvitsee gorillayhtiöitään

Uudet poliittiset myrskyt voivat asetelmaa tietenkin muuttaa. Sitä on mahdoton ennustaa suuntaan tai toiseen.

Xi ei pidä maan gorillayhtiöiden kasvavasta mahdista. Mutta ei Kiina ilman niitä pärjääkään.

Tuskin Xi ei sitä ymmärtäisi. Kiinalaisten tasaisempaan vaurastumiseen vaaditaan toimiva talous, jota ilman ei verojakaan kerätä.

Autoritaarisessa maassa kaikki on epävarmaa verrattuna toimiviin demokratioihin. Siksi Kiina pysyy arvaamattomana toimintaympäristönä.

Optimistinen skenaario on, että Xi saa nyt haluamansa ja Alibaba kuin muut suuryhtiöt voivat keskittyä liiketoimintaansa poliittista rottakoulua enempää tuskailematta.

Osake näilläkin ehdoilla halpa

Näillä spekseillä markkinoiden pitäisi hiljalleen rauhoittua eli osakkeen sukelluksen taittua. Se toki riippuu sijoittajista, ja etenkin suursellaisista.

Mutta veron vaikutuksen jäädessä nettotuloksessa noin kymmeneen prosenttiin – ja jatkossa sen alle tasaisesti pudoten – ei kyse ole todellakaan tappotuomiosta. Kaukana siitä suurista summista huolimatta.

Kuluvan vuoden ja seuraavan osakekohtaiset tulosennusteet pyörivät reilussa kymmenessä dollarissa, siitä jatkossa kasvaen. Ennusteet eivät tapaa valtavasti heittää ilman dramaattisia myllerryksiä.

Reilusti alle 200 dollarissa arvostustaso on globaalille ja monipuolistuvalle kasvuyhtiölle naurettava. P/E jää selvästi alle 20. Se on paikallaan polkevan yhtiön valuaatio.

Halpuus toki edellyttää, etteivät uudet radikaalit kommervenkit sotke laskelmaa. Sen tietää vain Xi.

Poliittista riskiä riittää edelleen, mutta kahmalokaupalla sitä on jo hinnassakin.

Materiaali koottu sijoittajasivusto Pörssihaukasta, jossa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.