EKP ei ole toteuttanut elvyttävää politiikkaa

Rahan määrän kasvu on kestävällä tasolla eikä ylenpalttisesta joutilaasta rahasta ole tulossa pörssejä äkisti nostavaa tekijää. 

Rahan määrä ei enää Euroalueella kasva yhtä voimakkaasti kuin vielä muutama vuosi sitten. On olemassa laajalle levinnyt mielikuva siitä että Euroopan keskuspankki olisi viime aikoina toteuttanut erityisen elvyttävää politiikkaa ja tuottanut yhteiskuntaan suuria määriä lisää rahaa. Käsitys on kuitenkin täysin väärä:

  • rahaa tarvitaan yhteiskunnassa (jos rahan kiertonopeus pysyy vakiona) suurin piirtein BKT:n kasvun verran lisättynä parin prosentin inflaatiolla; Euroalueella ollaan nyt lähestymässä kestävää rahan määrän kasvun tasoa kuten alla olevasta Euroopan keskuspankin tuottamasta tilastosta voidaan lukea
  • Euroopan keskuspankki ei tälläkään hetkellä elvytä taloutta löysällä korkopolitiikalla; keskuspankkikoron taso on suurin piirtein neutraali (neutraali korkotaso = BKT:n kasvu + inflaartio) ja velalliset joutuvat maksamaan kohtuullista reaalikorkoa

Euroopan keskuspankin politiikka on mielestäni viisasta. Keskuspankin tehtävä on tuottaa yhteiskuntaan luotettava, arvonsa säilyttävä vaihdannan väline, raha. Siinä EKP on onnistunut erittäin hyvin. Meidän sijoittajien kannalta tämä on kiusallista – olisi paljon mukavampaa jos rahaa olisi tuotettu suuria määriä ja nyt voisimme turvallisin mielin luottaa että seuraavaksi tapahtuisi sijoitusinstrumenttien raju hintainflaatio eli arvonnousu. EKP on hoitanut asiansa hyvin – ja nyt tuo hyvin hoitaminen tarkoittaa sitä että saamme tyytyä vähän tasaisempaan hintakehitykseen.

Suomen Pankki on parinkymmenen vuoden ajan tuottanut minun mielestäni Euroopan parasta tilastotietoa kansantalouden tilanteesta: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/index.htm

Rahan määrän kasvu on kestävällä tasolla eikä ylenpalttisesta joutilaasta rahasta ole tulossa pörssejä äkisti nostavaa tekijää. 

Rahan määrä ei enää Euroalueella kasva yhtä voimakkaasti kuin vielä muutama vuosi sitten. On olemassa laajalle levinnyt mielikuva siitä että Euroopan keskuspankki olisi viime aikoina toteuttanut erityisen elvyttävää politiikkaa ja tuottanut yhteiskuntaan suuria määriä lisää rahaa. Käsitys on kuitenkin täysin väärä:

  • rahaa tarvitaan yhteiskunnassa (jos rahan kiertonopeus pysyy vakiona) suurin piirtein BKT:n kasvun verran lisättynä parin prosentin inflaatiolla; Euroalueella ollaan nyt lähestymässä kestävää rahan määrän kasvun tasoa kuten alla olevasta Euroopan keskuspankin tuottamasta tilastosta voidaan lukea
  • Euroopan keskuspankki ei tälläkään hetkellä elvytä taloutta löysällä korkopolitiikalla; keskuspankkikoron taso on suurin piirtein neutraali (neutraali korkotaso = BKT:n kasvu + inflaartio) ja velalliset joutuvat maksamaan kohtuullista reaalikorkoa

Euroopan keskuspankin politiikka on mielestäni viisasta. Keskuspankin tehtävä on tuottaa yhteiskuntaan luotettava, arvonsa säilyttävä vaihdannan väline, raha. Siinä EKP on onnistunut erittäin hyvin. Meidän sijoittajien kannalta tämä on kiusallista – olisi paljon mukavampaa jos rahaa olisi tuotettu suuria määriä ja nyt voisimme turvallisin mielin luottaa että seuraavaksi tapahtuisi sijoitusinstrumenttien raju hintainflaatio eli arvonnousu. EKP on hoitanut asiansa hyvin – ja nyt tuo hyvin hoitaminen tarkoittaa sitä että saamme tyytyä vähän tasaisempaan hintakehitykseen.

Suomen Pankki on parinkymmenen vuoden ajan tuottanut minun mielestäni Euroopan parasta tilastotietoa kansantalouden tilanteesta: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/index.htm

Related Posts

Salkun rakenne Sijoittaminen

Jyrkin Listalle tuloskierroksen muistiinpanoja

Olen lisännyt Jyrkin Listalle kvartaalitulosten muistiinpanot. Aluksi muistiinpanoja on tehty laatuyhtiöiden listan osakkeille ja tarkoitus on laajentaa muistiinpanoja myös suurimpien Suomi-yhtiöiden osakkeille. On todennäköistä, että

Talous Yhteiskunta

Uutinen juhannuksen varjosta

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen toimeksiannosta professori Samuli Knüpfer on nimitetty selvityshenkilöksi, jonka tehtävänä on arvioida mahdollisuuksia soveltaa Ruotsin rahastoeläkemallia (premiepension) Suomessa. Selvityshenkilön toimikausi päättyy tammikuussa 2027.
Ruotsin