EKP ei ole toteuttanut elvyttävää politiikkaa

Rahan määrän kasvu on kestävällä tasolla eikä ylenpalttisesta joutilaasta rahasta ole tulossa pörssejä äkisti nostavaa tekijää. 

Rahan määrä ei enää Euroalueella kasva yhtä voimakkaasti kuin vielä muutama vuosi sitten. On olemassa laajalle levinnyt mielikuva siitä että Euroopan keskuspankki olisi viime aikoina toteuttanut erityisen elvyttävää politiikkaa ja tuottanut yhteiskuntaan suuria määriä lisää rahaa. Käsitys on kuitenkin täysin väärä:

  • rahaa tarvitaan yhteiskunnassa (jos rahan kiertonopeus pysyy vakiona) suurin piirtein BKT:n kasvun verran lisättynä parin prosentin inflaatiolla; Euroalueella ollaan nyt lähestymässä kestävää rahan määrän kasvun tasoa kuten alla olevasta Euroopan keskuspankin tuottamasta tilastosta voidaan lukea
  • Euroopan keskuspankki ei tälläkään hetkellä elvytä taloutta löysällä korkopolitiikalla; keskuspankkikoron taso on suurin piirtein neutraali (neutraali korkotaso = BKT:n kasvu + inflaartio) ja velalliset joutuvat maksamaan kohtuullista reaalikorkoa

Euroopan keskuspankin politiikka on mielestäni viisasta. Keskuspankin tehtävä on tuottaa yhteiskuntaan luotettava, arvonsa säilyttävä vaihdannan väline, raha. Siinä EKP on onnistunut erittäin hyvin. Meidän sijoittajien kannalta tämä on kiusallista – olisi paljon mukavampaa jos rahaa olisi tuotettu suuria määriä ja nyt voisimme turvallisin mielin luottaa että seuraavaksi tapahtuisi sijoitusinstrumenttien raju hintainflaatio eli arvonnousu. EKP on hoitanut asiansa hyvin – ja nyt tuo hyvin hoitaminen tarkoittaa sitä että saamme tyytyä vähän tasaisempaan hintakehitykseen.

Suomen Pankki on parinkymmenen vuoden ajan tuottanut minun mielestäni Euroopan parasta tilastotietoa kansantalouden tilanteesta: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/index.htm

Rahan määrän kasvu on kestävällä tasolla eikä ylenpalttisesta joutilaasta rahasta ole tulossa pörssejä äkisti nostavaa tekijää. 

Rahan määrä ei enää Euroalueella kasva yhtä voimakkaasti kuin vielä muutama vuosi sitten. On olemassa laajalle levinnyt mielikuva siitä että Euroopan keskuspankki olisi viime aikoina toteuttanut erityisen elvyttävää politiikkaa ja tuottanut yhteiskuntaan suuria määriä lisää rahaa. Käsitys on kuitenkin täysin väärä:

  • rahaa tarvitaan yhteiskunnassa (jos rahan kiertonopeus pysyy vakiona) suurin piirtein BKT:n kasvun verran lisättynä parin prosentin inflaatiolla; Euroalueella ollaan nyt lähestymässä kestävää rahan määrän kasvun tasoa kuten alla olevasta Euroopan keskuspankin tuottamasta tilastosta voidaan lukea
  • Euroopan keskuspankki ei tälläkään hetkellä elvytä taloutta löysällä korkopolitiikalla; keskuspankkikoron taso on suurin piirtein neutraali (neutraali korkotaso = BKT:n kasvu + inflaartio) ja velalliset joutuvat maksamaan kohtuullista reaalikorkoa

Euroopan keskuspankin politiikka on mielestäni viisasta. Keskuspankin tehtävä on tuottaa yhteiskuntaan luotettava, arvonsa säilyttävä vaihdannan väline, raha. Siinä EKP on onnistunut erittäin hyvin. Meidän sijoittajien kannalta tämä on kiusallista – olisi paljon mukavampaa jos rahaa olisi tuotettu suuria määriä ja nyt voisimme turvallisin mielin luottaa että seuraavaksi tapahtuisi sijoitusinstrumenttien raju hintainflaatio eli arvonnousu. EKP on hoitanut asiansa hyvin – ja nyt tuo hyvin hoitaminen tarkoittaa sitä että saamme tyytyä vähän tasaisempaan hintakehitykseen.

Suomen Pankki on parinkymmenen vuoden ajan tuottanut minun mielestäni Euroopan parasta tilastotietoa kansantalouden tilanteesta: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/index.htm

Related Posts

Yhteiskunta

Kanadan pääministerin puhe Davosissa antaa länsimaisille demokratioille uuden suunnan

Kanadan pääministerin Mark Carney:n puhe on muodostunut Davosin kokouksen huipentumaksi, joka antaa suunnan länsimaisten demokratioiden tulevaisuudelle. Näyttää siltä, että tätä puhetta kuunnellaan ja kunnioitetaan ympäri

Yhteiskunta

Kesällä voimaan tuleva EU:n palkka-avoimuusdirektiivi luo tärkeitä yhteisiä periaatteita

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970)  toteutetaan Suomessa kesäkuuhun mennessä. Tulossa on hyödyllistä regulointia, mutta myös lisääntyvää turhaa ”Woke” raportointia ja byrokratiaa:

Saamme tämän direktiivin mukana hyödyllistä yhteistä lainsäädäntöä
Tulevassa