Turha rypistää kun on jo housuissa HeSan toimitus

Toimittaja Jussi Laitinenkin heräsi huomaamaan, että hehkulampuista luopuminen ei täällä Pohjoismaissa ollutkaan järkevää tai ympäristöystävällistä. Lehden 7.10.2009 artikkeli on tosin otsikoitu kummallisesti ”Hehkulamppu voi säästää energiaa”.

Nettiversiossa sitten ostiko on korjattu vähän järkevämmäksi ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”.
 
Helsingin Sanomien jutun perustana on kirjoituksen mukaan teknillisen korkeakoulun vielä julkaisematon tutkimus, josta selviää, että hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Tällöin lamppujen vaihtaminen voi kasvattaa hiilijälkeä. Tulos ei ole yllätys muille kuin toimittajalle, joka ilmeisesti ensimmäisen kerran kysyi hehkulamppukiellon vaikutuksista koulufysiikkansa lukeneelta, tällä kertaa TKK:n sähkötekniikan professorilta Matti Lehtoselta.
 
Koulufysiikkansa lukeneet ovat koko ajan tienneet, valaistuksessa suurin osa valaistukseen käytetystä sähköstä muuttuu lämmöksi. Ja jos lämpöä tulee lampuista, ei rakennusta tarvitse lämmittää yhtä paljoa kuin ilman valaistuksen osuutta.
Ja jos ”energiansäästölampun” säästämä lisälämpö tuotetaan öljyllä, syntyy enemmän hillodioksidipäästöjä kuin jos lämmitys tehdään sähköllä, joka on tuotettu ydinvoimalla, vesivoimalla tai CHP-laitoksessa, kuten suurin osa Suomen sähköstä tuotetaan.
 
Sitten tarvitaan vielä peruskoulun maantiedon taitoja siihen, että tietää että tällä pohjoisessa tarvitaan lisävaloa ja -lämmitystä samaan aikaan syksyllä, talvella ja keväällä. Ja että kesällä ei tarvita lämmitystä ja valaistustakin varsin vähän.
 
Näitä asioita jauhettiin kyllästymiseen saakka mm. Tekniikka ja talous lehdessä silloin kun hehkulamput kieltävää asetusta käsiteltiin EU:ssa
 
Ja HeSan kirjoituksessa on toki lisäksi, kuten toimittajilla ja city-vihreillä on aina tapana, sekoitettu saasteet ja hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuna haitallinen, mutta se ei ole saaste – päinvastoin kasvien yhteyttämisessä välttämätön yhdiste.
Wikipedia luettelee ilmasaasteiksi mm. hiilimonoksidin, rikkidioksidin, CFC:n ja typen oksidit, ei hiilidioksidia.
 
Ja toki jos saasteista halutaan puhua, niitä tulee ”energiansäästölampun” valmistuksessa ja hävittämisessä varmaankin monikymmenkertaisesti verrattuna varsin harmittomaan hehkulamppuun.

Toimittaja Jussi Laitinenkin heräsi huomaamaan, että hehkulampuista luopuminen ei täällä Pohjoismaissa ollutkaan järkevää tai ympäristöystävällistä. Lehden 7.10.2009 artikkeli on tosin otsikoitu kummallisesti ”Hehkulamppu voi säästää energiaa”.

Nettiversiossa sitten ostiko on korjattu vähän järkevämmäksi ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”.
 
Helsingin Sanomien jutun perustana on kirjoituksen mukaan teknillisen korkeakoulun vielä julkaisematon tutkimus, josta selviää, että hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Tällöin lamppujen vaihtaminen voi kasvattaa hiilijälkeä. Tulos ei ole yllätys muille kuin toimittajalle, joka ilmeisesti ensimmäisen kerran kysyi hehkulamppukiellon vaikutuksista koulufysiikkansa lukeneelta, tällä kertaa TKK:n sähkötekniikan professorilta Matti Lehtoselta.
 
Koulufysiikkansa lukeneet ovat koko ajan tienneet, valaistuksessa suurin osa valaistukseen käytetystä sähköstä muuttuu lämmöksi. Ja jos lämpöä tulee lampuista, ei rakennusta tarvitse lämmittää yhtä paljoa kuin ilman valaistuksen osuutta.
Ja jos ”energiansäästölampun” säästämä lisälämpö tuotetaan öljyllä, syntyy enemmän hillodioksidipäästöjä kuin jos lämmitys tehdään sähköllä, joka on tuotettu ydinvoimalla, vesivoimalla tai CHP-laitoksessa, kuten suurin osa Suomen sähköstä tuotetaan.
 
Sitten tarvitaan vielä peruskoulun maantiedon taitoja siihen, että tietää että tällä pohjoisessa tarvitaan lisävaloa ja -lämmitystä samaan aikaan syksyllä, talvella ja keväällä. Ja että kesällä ei tarvita lämmitystä ja valaistustakin varsin vähän.
 
Näitä asioita jauhettiin kyllästymiseen saakka mm. Tekniikka ja talous lehdessä silloin kun hehkulamput kieltävää asetusta käsiteltiin EU:ssa
 
Ja HeSan kirjoituksessa on toki lisäksi, kuten toimittajilla ja city-vihreillä on aina tapana, sekoitettu saasteet ja hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuna haitallinen, mutta se ei ole saaste – päinvastoin kasvien yhteyttämisessä välttämätön yhdiste.
Wikipedia luettelee ilmasaasteiksi mm. hiilimonoksidin, rikkidioksidin, CFC:n ja typen oksidit, ei hiilidioksidia.
 
Ja toki jos saasteista halutaan puhua, niitä tulee ”energiansäästölampun” valmistuksessa ja hävittämisessä varmaankin monikymmenkertaisesti verrattuna varsin harmittomaan hehkulamppuun.

3 thoughts on “Turha rypistää kun on jo housuissa HeSan toimitus

  1. Vihreät ja teknologia

    Kiitos kommentista, Töpseli:

    Mitähän muuta paljastuu vielä viherinnostuksessa tehdyistä laeista ja asetuksista?

    Voisiko Vanhasen hallitus hiukan terävöittää Suomen asemaa EU:ssa, etteivät kaikki Etelä-Euroopan oloihin tarkoitetut aloitteet mene kritiikittömästi läpi?

  2. Kova kilpailija on tullut

    Piksu sivujen energiablogeihin:
    Pekka Pirilan energiasivut

    Toki täytyy sanoa, että Pekka Pirilän sivut ovat omaa luokkaansa. Täällä Töpselisähkön puolella tyydytään laaduttomaan journalismiin mitä kylläkin enimmäkseen tuottaa päivälehdet.

     

    PS.

    Uudella koralaiskeksinnöllä on päästy eroon sähköllä kulkevan bussin töpselistä ja jatkojohdosta:

    Korealainen sähköbussi lataa akkunsa tiestä

     
     
  3. Ainakaan vihreät MEPIT ei ajattele

    TV ohjelmassa, joka oli tehty tästä samasta hehkulamppudirektiivistä ja sen toteutuksesta oli hauska yksityiskohta.Ohjelmassa oli haastateltu paitsi mainittua Matti Lehtosta myös dosentti Teuvo Suntoa, joka nosti esiin pienet loisteputkivalaisimien puuttuvan häiriösuojauksen. Noita loisteputkivalaisimia on tapana nimittää energiansäästölampuiksi, niillä kun joudutaan korvaamaan hehkulamput. Dosentti Sunto esitti epäilyksen, että hehkulamppudirektiivin lampunvaihto aiheuttaa häiriöitä verkkoon, josta syystä verkkoa on vahvistettava. Tämä voisi minusta vaikuttaa jopa niin, että se energiansäästölampuiksi, niillä kun joudutaan korvaamaan hehkulamput. Tähän dosentti Sunton epäilykseen häiriöistä ohjelmassa haastateltu Satu Hassi vastasi: Meille Mepeille ei tästä kerrottu ja Mepit eivät ajattele oma-aloitteisesti.

    Oma-aloitteisesti ajattelevat Mepit tuon taisivat kylläkin tietää.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com