Kaksi uutista metsäalalta, osa 1

 

Ensimmäinen uutinen

Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu ennenkokemattomassa määrin. Erityisen raskaasti tämä iskee Sisä-Suomeen.

Toinenkin vaihtoehto on kova. Vuosikymmenien hukatun etsikkoajan jälkeen metsäsektorin on esim. alussa olleen uutisen tavoin uusiuduttava. Tämä vaihtoehto on kova esim. siksi, että se saattaa pakottaa myymään ulkomaille alehintaan runsaasti sanomalehtipaperikoneita, joihin on sidottu kansallista pääomaamme ja osaamistamme. Irtisanomisia tämäkään vaihtoehto ei ensi vaiheessa estä.

Kemiallisen metsäteollisuuden uudenlaista kehittämistä on tutkinut jo vuosikymmeniä ja tutkinut ilmeisen innostuneesti myös esim. Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom.

UPM:n sidosryhmälehti The Griffinin numerossa 4/2008 Holmbom kuvaa alaansa suorastaan runollisin sanakääntein.

Puut kasvavat paikoillaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Maailman vanhimmat elävät puut ovat havupuita.

Puitten puolustusmekanismi perustuu kemiaan. Pitkän evoluution seurauksena puille on kehittynyt kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä, joilla torjua ulkoisia uhkia. Yhdisteillä voisi olla käyttöä jopa ihmisen terveydenhuollossa. Esimerkkinä voi mainita hemiselluloosan tulehduksia parantavia ominaisuuksia. Toisaalta hemiselluloosaa olisi ehkä mahdollista käyttää jopa ravintokuituna.

Prof. Holmbomin pitkäjänteisyydestä saa kuvaa linkistä

 

Ensimmäinen uutinen

Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu ennenkokemattomassa määrin. Erityisen raskaasti tämä iskee Sisä-Suomeen.

Toinenkin vaihtoehto on kova. Vuosikymmenien hukatun etsikkoajan jälkeen metsäsektorin on esim. alussa olleen uutisen tavoin uusiuduttava. Tämä vaihtoehto on kova esim. siksi, että se saattaa pakottaa myymään ulkomaille alehintaan runsaasti sanomalehtipaperikoneita, joihin on sidottu kansallista pääomaamme ja osaamistamme. Irtisanomisia tämäkään vaihtoehto ei ensi vaiheessa estä.

Kemiallisen metsäteollisuuden uudenlaista kehittämistä on tutkinut jo vuosikymmeniä ja tutkinut ilmeisen innostuneesti myös esim. Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom.

UPM:n sidosryhmälehti The Griffinin numerossa 4/2008 Holmbom kuvaa alaansa suorastaan runollisin sanakääntein.

Puut kasvavat paikoillaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Maailman vanhimmat elävät puut ovat havupuita.

Puitten puolustusmekanismi perustuu kemiaan. Pitkän evoluution seurauksena puille on kehittynyt kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä, joilla torjua ulkoisia uhkia. Yhdisteillä voisi olla käyttöä jopa ihmisen terveydenhuollossa. Esimerkkinä voi mainita hemiselluloosan tulehduksia parantavia ominaisuuksia. Toisaalta hemiselluloosaa olisi ehkä mahdollista käyttää jopa ravintokuituna.

Prof. Holmbomin pitkäjänteisyydestä saa kuvaa linkistä

One thought on “Kaksi uutista metsäalalta, osa 1

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Aalto-yliopisto on ollut mukana mittaamassa eri maissa tapahtunutta tuloerojen muutosta

Tuloeroja mittaa niinsanottu gini mittari (alla oleva kuva gini mittarista on viitteellinen, mutta antaa silti jotain käsitystä tilanteesta). Äärimmäisyydet ovat tyypillisesti haitallisia ja estävät kehitystä.

Salkun rakenne Sijoittaminen

Uusi sivustoni

https://sepposinisaari.lovable.app/

Olen uusinut sivustoni ja sieltä löytyy useita sijoittajalle sopivia työkaluja ja materiaaleja.

Valitse painike ”Työkalut ja seuranta”
Osakeanalyysityökalu

sama mikä löytyy Piksusta osoitteesta https://piksu.net/sergio/
tietoa työkalun käytöstä

Kevyttä Yhteiskunta

Itsemääräämisoikeuden keskinäisestä kunnioittamisesta syntyy luottamus, yhteishenki ja yhteenkuuluvuus

Haluamme olla itsenäisiä ja kunnioitaa ystäviämme nimenomaan heidän riippumattomuutensa takia. Itsenäisinä he seisovat vankkumattomina läheistensä rinnalla.

Vahva yhteiskunta syntyy itsenäisyyden kunnioituksesta ja vaalimisesta: (lisää…)