Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtio voisi ostaa esimerkiksi 5–10 prosentin siivun Nokiasta.

Miten matkapuhelinteollisuus syntyi

Valtio ja yhteiskunta ovat aiemminkin olleet mukana telecom alueen liiketoiminnassa. Suomalainen telecom alueen teollisuus syntyi valtion kätilöimässä prosessissa:

• matkapuhelinverkon tutkimus ja määrittelytyö tehtiin 70- 80- luvun taitteessa valtiollisten puhelinyhtiöiden toimesta, valtiollisen tuen ja valtio-omistuksen avittamana
• puhelinkeskusten kehittäminen tapahtui Suomessa pitkään Valtion teknisessä konepajassa, joka sittemmin liikelaitostettiin ja nimeksi tuli Televa ja sittemmin Telefenno.
• autopuhelin laitteita Suomessa valmisti Salora sekä valtio

70- luvun loppupuolella alkoi olla laajalti selvää, ettei valtion osallistuminen telecom alueen liiketoimintaan ole tarkoituksenmukaista. Salora oli merkittävästä koostaan ja potentiaalistaan huolimatta yksittäisten henkilöiden omistuksessa, eikä siksi soveltunut yhteiskunnan kannalta hyväksyttäväksi turvasatamaksi. Haluttiin, että liiktoimien kontrolli säilyy yhteiskunnan etabloituneissa rakenteissa ja päädyttiin pankkien omistuksessa ja kontrollissa olevaan Nokiaan.

Nokian suojiin siirrettiin valtion toimesta paljon telecom liiketoimintaa: 

• Saloran toiminnat siirrettiin Nokialle koskien sekä autopuhelinten valmistusta, että laajaa televisiomonitoreiden tuotantoa (tämä prosessi ei ollut kaunis)
• Valtion puhelinkeskustoiminnot siirrettiin Nokialle ensin niin, että Nokia otettiin mukaan kehittämään matkapuhelinkeskuksia 50% osuudella yhteisyritykseen nimeltä Telenokia. Loput valtion osuudesta myytiin siinä vaiheessa Nokialle kun Telenokia oli saavuttanut 50% osuuden maailman matkapuhelinkeskusten tilauskannasta. Markkinat olivat vielä ohuet – mutta osuus markkinoista oli merkittävä.
• Valtion matkapuhelinten valmistus siirrettiin niinikään Nokialle

Näin oli valtion ja yhteiskunnan avittamana syntynyt merkittävä telecom alueen yritys, Nokia, joka siinä vaiheessa pursusi innovaatioita ja tekemistä.

Valtion toimien onnistuminen

Valtion toimet olivat järkeviä. 90 luvun talouskriisissä 90% Nokiasta päätyi ulkomaiseen omistukseen, mutta Nokia säilyi silti pitkään kulttuuriltaan suomalaisena. Ja sillä tekemisen meiningillä nostettiin Suomi 90 luvun lamasta ja synnytettiin maahamme laaja, 10’000 ihmistä työllistävä, telecom alihankintateollisuus.

Nokian sisäinen toiminta alkoi muuttua

Nokia alkoi vähitellen muuttua: 

• Organisaatio kasvoi maailmanlaajuiseksi ja ohjauskäytännöt muutettiin selkeiksi ja autoritaarisiksi; sellaisiksi, joissa mistä päin maailmaa tahansa tullut työntekijä helposti pystyi ymmärtämään mitä häneltä edellytetään
• Organisaation kasvaessa tuli tärkeäksi, että asioita ja ihmisiä osattiin hallita (management) tarkasti ja systemaattisesti samalla kun päämääriä ja tavoitteita luova johtajuus (leadership) menetti vähitellen merkitystään

Tästä oli seurauksena se että:

• Nokian kilpailukyky logistiikassa kasvoi (logistiikka edellyttää asioiden ja ihmisten hallintaa)
• Nokian kustannusrakenne saatiin optimiksi (asioiden ja tekemisen hyvä hallinta johtaa tehokkaaseen tekemiseen)
• Nokiasta tuli taitava ja nopea muiden tekemien innovaatioiden kopioija (Nokian toteutusorganisaatiosta tuli tehokas)

Nokia alkoi menettää kilpailukykyään

Mutta aikaa myöden kehitys johti siihen että menetettiin:

• Nokia menetti kyvyn innovoida ja jäi tässä suhteessa jälkeen kilpailijoistaan huolimatta siitä, että Nokialla oli edellytykset palkata parhaat innovaattorit. Nokia ei ollut ympäristö, jossa innovaatiot syntyvät ja kukoistavat vaikka samaan aikaan Suomi sai monasti kärkisijoja eräänä maailman innovatiivisimmista maista ja meille syntyi monia uusia keskisuuria teknologiayrityksiä.
• Ihmisten motivaatio perustuu siihen, että he kokevat olevansa itse ohjaksissa ja tavoitteellisia. Tarkkaan keskitettyyn ihmisten ja asioiden hallintaan keskittyvässä Nokiassa menetettiin tätä työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja niinpä laatu ja lopuksi tehokkuuskin alkoivat kautta linjan kärsiä. Monet Nokian kilpailijat ja muut suomalaiset yritykset pystyivät tässä suhteessa parempaan.

ja jossakin vaiheessa tilanne alkoi näkyä suomalaisessa yhteiskunnassa:

• Nokia riippuvainen alihankintateollisuus näivettyi suomesta ja 10’000 henkilöä sai hakea uutta työtä
• Nokia ei enää osannut hyödyntää meidän suomalaisten korkeaa sisäistä kurinalaisuutta, avoimuutta ja luotettavuutta samalla tavoin kuin esimerkiksi täällä toimivat PK yritykset. Luonnollisena seurauksena Nokia alkoi vähentää suomalaisten työntekijöidensä määrä.

Vesa Puttosen ehdotus ostaa Nokiaa valtiolle on järkevä

Nokia on edelleen merkittävä veronmaksaja (noin 1Mrd€ yhteisöveroa) ja merkittävä työllistäjä (yli 10’000 työntekijää Suomessa). Vaikka paljon korvaamatonta onkin tuhoutunut voi Vesa Puttosen ehdottama 5-10% siivu (nykyhinnoilla 1,5…3 Mrd€) Nokiasta olla järkevä sijoitus. Tällä summalla voidaan vaikuttaa siihen, maksaako Nokia Suomessa yhteisöveroa ja työllistääkö tämä yritys meitä.

Valtio on aiemminkin onnistunut telecom alueen omistajapolitiikassa – toivottavasti tälläkin kerralla.  

Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtio voisi ostaa esimerkiksi 5–10 prosentin siivun Nokiasta.

Miten matkapuhelinteollisuus syntyi

Valtio ja yhteiskunta ovat aiemminkin olleet mukana telecom alueen liiketoiminnassa. Suomalainen telecom alueen teollisuus syntyi valtion kätilöimässä prosessissa:

• matkapuhelinverkon tutkimus ja määrittelytyö tehtiin 70- 80- luvun taitteessa valtiollisten puhelinyhtiöiden toimesta, valtiollisen tuen ja valtio-omistuksen avittamana
• puhelinkeskusten kehittäminen tapahtui Suomessa pitkään Valtion teknisessä konepajassa, joka sittemmin liikelaitostettiin ja nimeksi tuli Televa ja sittemmin Telefenno.
• autopuhelin laitteita Suomessa valmisti Salora sekä valtio

70- luvun loppupuolella alkoi olla laajalti selvää, ettei valtion osallistuminen telecom alueen liiketoimintaan ole tarkoituksenmukaista. Salora oli merkittävästä koostaan ja potentiaalistaan huolimatta yksittäisten henkilöiden omistuksessa, eikä siksi soveltunut yhteiskunnan kannalta hyväksyttäväksi turvasatamaksi. Haluttiin, että liiktoimien kontrolli säilyy yhteiskunnan etabloituneissa rakenteissa ja päädyttiin pankkien omistuksessa ja kontrollissa olevaan Nokiaan.

Nokian suojiin siirrettiin valtion toimesta paljon telecom liiketoimintaa: 

• Saloran toiminnat siirrettiin Nokialle koskien sekä autopuhelinten valmistusta, että laajaa televisiomonitoreiden tuotantoa (tämä prosessi ei ollut kaunis)
• Valtion puhelinkeskustoiminnot siirrettiin Nokialle ensin niin, että Nokia otettiin mukaan kehittämään matkapuhelinkeskuksia 50% osuudella yhteisyritykseen nimeltä Telenokia. Loput valtion osuudesta myytiin siinä vaiheessa Nokialle kun Telenokia oli saavuttanut 50% osuuden maailman matkapuhelinkeskusten tilauskannasta. Markkinat olivat vielä ohuet – mutta osuus markkinoista oli merkittävä.
• Valtion matkapuhelinten valmistus siirrettiin niinikään Nokialle

Näin oli valtion ja yhteiskunnan avittamana syntynyt merkittävä telecom alueen yritys, Nokia, joka siinä vaiheessa pursusi innovaatioita ja tekemistä.

Valtion toimien onnistuminen

Valtion toimet olivat järkeviä. 90 luvun talouskriisissä 90% Nokiasta päätyi ulkomaiseen omistukseen, mutta Nokia säilyi silti pitkään kulttuuriltaan suomalaisena. Ja sillä tekemisen meiningillä nostettiin Suomi 90 luvun lamasta ja synnytettiin maahamme laaja, 10’000 ihmistä työllistävä, telecom alihankintateollisuus.

Nokian sisäinen toiminta alkoi muuttua

Nokia alkoi vähitellen muuttua: 

• Organisaatio kasvoi maailmanlaajuiseksi ja ohjauskäytännöt muutettiin selkeiksi ja autoritaarisiksi; sellaisiksi, joissa mistä päin maailmaa tahansa tullut työntekijä helposti pystyi ymmärtämään mitä häneltä edellytetään
• Organisaation kasvaessa tuli tärkeäksi, että asioita ja ihmisiä osattiin hallita (management) tarkasti ja systemaattisesti samalla kun päämääriä ja tavoitteita luova johtajuus (leadership) menetti vähitellen merkitystään

Tästä oli seurauksena se että:

• Nokian kilpailukyky logistiikassa kasvoi (logistiikka edellyttää asioiden ja ihmisten hallintaa)
• Nokian kustannusrakenne saatiin optimiksi (asioiden ja tekemisen hyvä hallinta johtaa tehokkaaseen tekemiseen)
• Nokiasta tuli taitava ja nopea muiden tekemien innovaatioiden kopioija (Nokian toteutusorganisaatiosta tuli tehokas)

Nokia alkoi menettää kilpailukykyään

Mutta aikaa myöden kehitys johti siihen että menetettiin:

• Nokia menetti kyvyn innovoida ja jäi tässä suhteessa jälkeen kilpailijoistaan huolimatta siitä, että Nokialla oli edellytykset palkata parhaat innovaattorit. Nokia ei ollut ympäristö, jossa innovaatiot syntyvät ja kukoistavat vaikka samaan aikaan Suomi sai monasti kärkisijoja eräänä maailman innovatiivisimmista maista ja meille syntyi monia uusia keskisuuria teknologiayrityksiä.
• Ihmisten motivaatio perustuu siihen, että he kokevat olevansa itse ohjaksissa ja tavoitteellisia. Tarkkaan keskitettyyn ihmisten ja asioiden hallintaan keskittyvässä Nokiassa menetettiin tätä työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja niinpä laatu ja lopuksi tehokkuuskin alkoivat kautta linjan kärsiä. Monet Nokian kilpailijat ja muut suomalaiset yritykset pystyivät tässä suhteessa parempaan.

ja jossakin vaiheessa tilanne alkoi näkyä suomalaisessa yhteiskunnassa:

• Nokia riippuvainen alihankintateollisuus näivettyi suomesta ja 10’000 henkilöä sai hakea uutta työtä
• Nokia ei enää osannut hyödyntää meidän suomalaisten korkeaa sisäistä kurinalaisuutta, avoimuutta ja luotettavuutta samalla tavoin kuin esimerkiksi täällä toimivat PK yritykset. Luonnollisena seurauksena Nokia alkoi vähentää suomalaisten työntekijöidensä määrä.

Vesa Puttosen ehdotus ostaa Nokiaa valtiolle on järkevä

Nokia on edelleen merkittävä veronmaksaja (noin 1Mrd€ yhteisöveroa) ja merkittävä työllistäjä (yli 10’000 työntekijää Suomessa). Vaikka paljon korvaamatonta onkin tuhoutunut voi Vesa Puttosen ehdottama 5-10% siivu (nykyhinnoilla 1,5…3 Mrd€) Nokiasta olla järkevä sijoitus. Tällä summalla voidaan vaikuttaa siihen, maksaako Nokia Suomessa yhteisöveroa ja työllistääkö tämä yritys meitä.

Valtio on aiemminkin onnistunut telecom alueen omistajapolitiikassa – toivottavasti tälläkin kerralla.