Mitkä ovat tulevaisuuden menestysaloja?

 

Autoteollisuuden apupaketin kaatuminen ei aiheuttanut aivan pelätyn kaltaista paniikkia pörssissä. Liittyykö tähän edelleen odotus viime hetken pelastumisesta?
 
Toisena vaihtoehtona on, että alan ihmiset tietävät, että rakennemuutos tekee hyvää vanhentuneelle teollisuudelle.
 
Apurahat voidaan ohjata nopeammin tulosta tuottaviin kohteisiin.
 
Mitkä alat ovat maailman ja Suomen näkökulmasta tulevaisuuden aloja? Yritän leikkiä ennustajaa:
 
  1. hyvinvointialat
  2. terveysteknologia
  3. itsehoitomenetelmät
  4. osaamiseen perustuva aineeton palvelutuotanto
  5. henkinen infrastruktuuri
  6. energian säästäminen ja konservointi
  7. hajautetun energiantuotannon ratkaisut
  8. kulttuuri- ja taidealat
Pyydän teitä täydentämään listaa.

 

3 thoughts on “Mitkä ovat tulevaisuuden menestysaloja?

  1. Älä turhaa vaivaa päätäsi vaikeilla asioilla
    SHOK:it on olemassa älä turhaa vaivaa päätäsi vaikeilla asioilla kyllä ministeriössä ja Tekesissä asiat tiedetään 🙂
    Huippuosaamisen keskittymien (SHOK) valmistelu käynnistyi vuonna 2006 tiede- ja teknologianeuvoston päätöksellä. Toistaiseksi keskittymistä ovat käynnistyneet Metsäklusteri Oy, Tivit Oy (tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut) ja Fimecc Oy (metallituotteet ja koneenrakennus). Energia ja ympäristö sekä terveys ja hyvinvointi -keskittymät ovat vielä valmisteluvaiheessa.
    http://www.tem.fi/index.phtml?s=2759

  2. Suomen tulevaisuus on ihmisten ja asioiden hallinnassa !!

    Olen paljon miettinyt tätä problematiikkaa – aihe on suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeä.

    Uskon että suomalaisen kulttuurin ja toimintatavan erityispiirteiden löytäminen johtaa siihen että osaamme tunnistaa ne alat joissa meidän osaamisemme on ylivertaista. Minulla on sellainen käsitys että suomalainen tapa toimia on erityinen seuraavilla osa-alueilla:

    • Meillä yleensä miehen tai naisen sanaan voi luottaa. Anglo-amerikkalaisissa kulttuureissa olen havainnut että yksilön omaan pärjäämiseen pyrkiminen monasti ajaa suullisten lupausten ylitse. Monissa itäisissä kulttuureissa ihmiseen voi luottaa jos hänet tuntee, hän on ystävä ja hän kuuluu samaan ryhmään. Suomalainen erityispiirre on mielestäni se että sanaan voi yleensä aika hyvin luottaa ihan riippumatta tilanteesta.
    • Yhteiskuntamme kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä noudatetaan. Suomalaiset ovat yleensä kuuliaita laeille ja toimintatavoille ja uskomme että ne on tehty noudatetettaviksi – ei kierrettäviksi. Tämän saman piirteen kanssamme jakavat monet pohjoisen euroopan yhteiskunnat ja luultavasti myös jotkin kauko-Idän yhteiskunnat. Economist lehden viimeisessä tutkimuksessa olimme maailman kärjessä tai toinen tällä alueella. 
    • Olemme olleet innostuneita uudesta teknologiasta. Suomi johti pitkään tilastoja sekä matkapuhelimien käytön että internet penetraation (internet palvelimia /asukas) osalta. Johtoasemaa ovat nyt ottamassa ehkä Korea, Eesti (Internet) ja monet muut uudet tulokkaat, mutta tämä on varmasti edelleen eräs meidän vahvuutemme. 
    • Haluamme toimia yhteisöjen kautta. Suomi on ollut suurien yritysten ja yhdistysten luvattu maa. Vapaaehtoinen yhdistystoiminta on ollut maailman vilkkainta ja on ollut vaikea löytää muita kulttuurialueita missä suurten yritysten osuus työllisyydestä olisi ollut suurempi. Eräänä piirteenä tässä on kuitenkin aito auktoriteettien ja järjestyksen kunnioittaminen.

     

    Uskon että suomalainen tapa toimia voisi auttaa meitä seuraavan kaltaiseen tulevaisuuteen:

    1.    Suomen tulevaisuus on keskisuurissa ja pienissä yrityksissä (paljon enemmän kuin aiemmin)

    • suomalaista alkuperää ja toimintatapaa vaalivat pienet ja keskisuuret vientiyritykset ovat menestyneet ja kasvattavat osuutta työvoimasta
    • suuret monikansalliset, pitkälti anglo-amerikkalaisella tavalla toimivat yritykset, eivät ole osanneet hyödyntää suomalaisten erityispiirteitä (vaikka suomalaiset tytäryhtiöt ovatkin suuri työllistäjä)

    2.    Suomen tulevaisuus on teknologiassa sekä ihmisten ja asoiden hallinnassa

    • olemme edelleen teknologian osaajia ja metalliteollisuuden huipputuotteiden vienti on kasvanut koko 2000 luvun ajan
    • monet suomalaiset keskisuuret yritykset ovat viimeisten vuosien laajentuneet ulkomaille; erityisosaaminen jonka varassa laajentuminen on tapahtunut on ollut ihmisten ja asioiden hallintaa (YIT, Cramo, Rautaruukki,….)

     

     

     

  3. Pään vaivaaminen kannattaa

    Vierailja suosittelee "arkihuolesi pois jo heitä" -asennetta, jossa tietenkin on järkeä. Tutustuin SHOKitin ICT-klusteritilaisuuteen Finlandiatalossa viime viikolla, enkä ole aivan niin vakuuttunut, että esimerkiksi

    – asiakaslähtöisyys

    – parveilu

    – yhdessätekeminen

    – joukkoälyttäminen

    olisivat olleet oikeesti hanskassa.

     

    Kaitzu, sinulla on syvällinen analyysi, joka vastaa yo. ranskalaisiin viivoihin. Hahmotat koko joukon tulevaisuuden vahvuuksia, jotka tukevat osaamiseen perustuvan teollisuuden kasvattamista.

    – kalevalaisuus

    – talkoohenki

    – olemme tekijöitä

    – maailmalla tyylistämme sittenkin pidetään (juroja tekijöitä)

    – rehellisyys on luottamuspääoman kulmakivi

    – suoraan asiaan hötkyilemättä

    – pystymme toimimaan pienillä organisaatioilla tehokkaasti

    – iteseohjautuvuus mahdollistaa päällikkötason poiston

    – johtajan roolina on tiimien palvelelimenen

    – johtajuus on edellytysten luomista

     

    Loviisalainen Sonja Sjöblom kruunattiin tänään vuoden 2008 Luciaksi.

    Rauhallista viikonloppua.

    Helge

     

     

     

     

     

     

Comments are closed.

Related Posts