Kaikkein pahimmat argumentaatiovirheet energia-alasta

Vastaani tulleista energia-alaa koskevista väitteistä kaikkien pahimmat löytyy usein "taloustoimittajilta" tai oikeastaan kotitaloustoimittajilta. Helsingin Sanomien Koti ja tyyli palstalla on 21.11. kirjoitus "Valoa varjoihin – tunnelmallisen ja turvallisen pihan saa ekologisimmin aurinkoenergialla". 

Jutussa oli mm. lause “Yhä useampi valitsee kuitenkin edullisen ja turvallisen aurinkoenergian”.
Valitettava ja tavanomainen virheajatus kirjoituksessa on, että käyttökustannuksiltaan halvin sähköjärjestelmä olisi myös ekologisin ja että ekologisin olisi myös halvin. Tai että turvallisuus kulkisi käsi kädessä ekologisuuden kanssa.  Jo käytännön järki sanoo, että ekologisin vaihtoehto on olla valaisematta metsiä, pihoja ja puita. Mutta kun järkevistä asioista ei saa hyviä juttuja, niin sitten kirjoitetaan järjettömyyksiä.
 
Aurinkosähkön ekologisuudesta voi olla montaa mieltä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että aurinkopaneelien valmistamiseen tarvitaan koko joukko uusiutumattomia luonnonvaroja, valmistukseen kuluu runsaasti energiaa ja valmistuksen yhteydessä syntyy paljon haitallisia saasteita.
Niinpä Richard Corksih kirjoitti vuonna 1997 tutkimuksen nimeltä Corksih, Richard. “Can Solar Cells Ever Recapture the Energy Invested in their Manufacture?” lehdessä Solar Progress Vol 18, page 16.
 
Kun katselin netissä olevia tuoreempia kirjoituksia aiheesta, tilanne alkaa olla hiukan valoisampi. Ilmeisesti nykyään aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä kuin mitä niiden valmistuksessa on kulunut, päinvastoin kuin USA:n maissietanoli.
Utrechtin Yliopiston tutkijat Phylipsen ja Alsema esittävät omassa tutkimuksessaan (Environmental life-cycle assessment of multicrystalline silicon solar cell modules), että aurinkokennojen valmistuksen ympäristövaikutukset alkavat olla parempia kuin huonoimman käytössä olevan nykyteknologian hiilivoiman ympäristövaikutukset. Selvityksen kohteena oli CO2, SO2, NOx, happamuuspotentiaali ja primäärienergian kulutus. Näiden kaikkien suhteen aurinkokennojen valmistus ja sähkön tuotanto niillä oli ekologisempaa kuin keskimääräinen hollantilainen hiilivoimalla tuotettu sähkö.
 
Haittapuolista jäljelle jää vain hinta, joka ei edelleenkään ole vastoin HeSa:n taloustoimittajan väitettä edullinen. Mutta useampi aurinkokennojen tulevaisuutta ennakoiva selvitys kertoo, että myös hintataso tulee jo lähimmän viiden vuoden aikana tavoittamaan konventionaalisen energiantuotannon tason.
 
Tämän johdosta sijoittajan kannattaa tosissaan suunnata katseena aurinkokennojen valmistuksessa toimiviin yhtiöihin.

 

Vastaani tulleista energia-alaa koskevista väitteistä kaikkien pahimmat löytyy usein "taloustoimittajilta" tai oikeastaan kotitaloustoimittajilta. Helsingin Sanomien Koti ja tyyli palstalla on 21.11. kirjoitus "Valoa varjoihin – tunnelmallisen ja turvallisen pihan saa ekologisimmin aurinkoenergialla". 

Jutussa oli mm. lause “Yhä useampi valitsee kuitenkin edullisen ja turvallisen aurinkoenergian”.
Valitettava ja tavanomainen virheajatus kirjoituksessa on, että käyttökustannuksiltaan halvin sähköjärjestelmä olisi myös ekologisin ja että ekologisin olisi myös halvin. Tai että turvallisuus kulkisi käsi kädessä ekologisuuden kanssa.  Jo käytännön järki sanoo, että ekologisin vaihtoehto on olla valaisematta metsiä, pihoja ja puita. Mutta kun järkevistä asioista ei saa hyviä juttuja, niin sitten kirjoitetaan järjettömyyksiä.
 
Aurinkosähkön ekologisuudesta voi olla montaa mieltä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että aurinkopaneelien valmistamiseen tarvitaan koko joukko uusiutumattomia luonnonvaroja, valmistukseen kuluu runsaasti energiaa ja valmistuksen yhteydessä syntyy paljon haitallisia saasteita.
Niinpä Richard Corksih kirjoitti vuonna 1997 tutkimuksen nimeltä Corksih, Richard. “Can Solar Cells Ever Recapture the Energy Invested in their Manufacture?” lehdessä Solar Progress Vol 18, page 16.
 
Kun katselin netissä olevia tuoreempia kirjoituksia aiheesta, tilanne alkaa olla hiukan valoisampi. Ilmeisesti nykyään aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä kuin mitä niiden valmistuksessa on kulunut, päinvastoin kuin USA:n maissietanoli.
Utrechtin Yliopiston tutkijat Phylipsen ja Alsema esittävät omassa tutkimuksessaan (Environmental life-cycle assessment of multicrystalline silicon solar cell modules), että aurinkokennojen valmistuksen ympäristövaikutukset alkavat olla parempia kuin huonoimman käytössä olevan nykyteknologian hiilivoiman ympäristövaikutukset. Selvityksen kohteena oli CO2, SO2, NOx, happamuuspotentiaali ja primäärienergian kulutus. Näiden kaikkien suhteen aurinkokennojen valmistus ja sähkön tuotanto niillä oli ekologisempaa kuin keskimääräinen hollantilainen hiilivoimalla tuotettu sähkö.
 
Haittapuolista jäljelle jää vain hinta, joka ei edelleenkään ole vastoin HeSa:n taloustoimittajan väitettä edullinen. Mutta useampi aurinkokennojen tulevaisuutta ennakoiva selvitys kertoo, että myös hintataso tulee jo lähimmän viiden vuoden aikana tavoittamaan konventionaalisen energiantuotannon tason.
 
Tämän johdosta sijoittajan kannattaa tosissaan suunnata katseena aurinkokennojen valmistuksessa toimiviin yhtiöihin.

 

One thought on “Kaikkein pahimmat argumentaatiovirheet energia-alasta

  1. Aurinkokuninkaalta Aurinkoenergiaa

    Töpselisähköä, kirjoituksesi "Valoa ja varjoja puutarhaan" osuu naulan kantaan. Tuulivoiman tuhlaaminen tunnelmavalaistukseen on yhtä järjetöntä kuin sähkölämmön tehomarkkinointi kainuulaisille Loviisan enesimmäisen atomivoimalaitoksen valmistumisen jälkeen.

    Energian säästäminen ja konservoiminen on ainut kestävän kehityksen toimenpide. Kaikki muu palvelee vain energiayhtiöden ansaintalogiikoita.

    Myös tuulivoima ja vihreä sähkö on liiketoimintaa. "Vihreilleä teknologioilla" pystyy tekemään rahaa, koska moni meistä ajattelee, että tuulivoima on helkkarin siistiä.

    Miksi kotitalouksissa vähät välitetään sähkön käytöstä? Emme sammuta lamppua, telkkarit, radiot ja tietsikat ovat aina auki. Pakastin pyörii vain muutaman kanttarellin tähden.

    Maanteillä katuvalot paistavat iltahämärästä aamuun asti, että pystyisimme "turvallisesti" paahtamaan citymaastureillamme tuhatta ja sata kesämökeiltämme stadiin; hirvivaarat välttäen.

    Vaihtoehtona olisi piemämmät maantiet, hitaampi vauhti, pieniempi vauhti ja törmäysvaaroje välttäminen fysiikan ja optiikan lakeihin nojautuen.

    Joku kirjoitti hiljattain "ladattavien longlife pattereiden" ekologiasta. Uskomme, että moniladattavat ovat parempia. Ostin laturin pari vuotta takaperin. Siinä on neljä ladattavaa, joita en ole käyttänyt kertaakaan, koska en ole varma latauksen laadusta.

    Ostohetkellä kuvittelin, että hankinta oli ekoteko. Silti ostan varmuuden vuoksi tavallisia paristoja. Oletettavasti latajien hyötysuhde ei ole kummoinen. Päätökseni oli täysin uskon varainen. Energiamarkkinointi hyödyntää olematonta ymmärrystämme.

    Minä kuvittelen "tietäväni asioita", mutta totuus on, että minua ja miljoonia narutetaan päivittäin. Personal trainerin ja painon hallinnan konsultin lisäksi tarvitsemme kohta "energiakonsultin", joka kertoo, mitä eroa on watilla ja megavatilla.

     

     

     

     

     

     

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com